Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Oliskohan tuo mitenkään mahdollista, että Orposta tulisi porvarihallituksen pääministeri, vaikka perussuomalaiset ovat suurempi puolue?
Kokoomus sai parhaant kortit hallitusneuvotteluihin.
Luonnontilaiset suot ja vesistöt ovat toistaiseksi laskennan ulkopuolella.
Niin varmasti ovat, mutta en sitä tarkoittanut, vaan sitä että, kun Suomessa on ojitettu luonnontilaisia soita miljoonia hehtaareita metsätalouskäyttöön ja nyt niiden alueiden metaani ja typpioksiduulipäästot ovat tipahtaneet nollaan ojitusten vuoksi. Tämä ero on laskettava hiilinieluksi.
Hiilinielu on siis se kertymä metsiin, mikä jää jäljelle, kun puuston vuotuisesta runkopuun kasvusta ensin vähennetään hakkuut ja luonnonpoistuma, ja jäännökseen lisätään latvukset ja juuristot.
Korjaan tuonne kirjoituksiini ”hiilinielun” CO2-hiilisidonnaksi tai pitemmin ”Suomen metsät sitovat nyt hiilidioksidia ilmasta 148,5 milj. tonnia, johon kuuluvat vain runkopuu ja kanto ja juuristo”.
Kurki. Meidän on edelleenkin käytettävä virallisissa yhteyksissä Luken laskelmia (khk-inventaarion taulukko) eikä sinun.
Minä esitän oman laskelmani, jotka täälläkin kaikki ymmärtävät, Suomen hiilinielusta kaikkien arvioitavasti ja hyväksyn sen, kun osoitetaan laskelmani puutteet.
Ainakaan tuota metsien tämän hetkistä CO2-hiilisidontaa 148,5 milj. tonnia ei kukaan voi kiistää. Se on fakta. Siitä sitten pitää vähentää kasvihuonepäästöt. Minä pääsen positiiviiseen 20,5 milj.tonnin hiilitaseeseen ja ja LUKE -65+25= -40 negatiiviseen hiiltaseeseen, jonka verran Suomen pitäisi laskea päästöjä.
Siinä on niin valtava ero.
Sen lisäksi tulee typpioksiduuli ja metaani joiden yhteenlaskettu määrä oli luokkaa 2 milj.tn.
On kovin pieni vaikutus hiilitaseen laskennassa. Lisäksi jos, metaanin ja typpioksiduulin päästöt vähenevät nollaan karuilla turvemaiden ojitusalueilla ja jonkin verran rehevilläkin luonnontilaisen suon päästöistä, niin eikö erotus tule laskea hiilinieluihin.
Jyrsinturpeessa on kuivainesta 330 kg ja siitä hiiltä 50% (kuten yleensä biomassassa) 165kg.
Hiilen palaessa 165kg hiiltä muuttuu hiilidioksidiksi kertoimella 3,66 (atomipainot C=12 ja O2=16+16) eli yksi jyrsinturvekuutio palaessaan päästää ilmakehään CO2 165*3,66=603,5 kg.
Jyrsinturve 10 milj. m3 (= 10 TJ) päästää siis ilmakehään noin 6 milj.tonnia CO2.
Vastaavasti yhden kuutiometrin (1 m3) puun keskimääräisestä 500kg kuivapanosta laskettu CO2-päästö on 250*3,66= n. 900kg.
Ojanen:Valtakunnan metsien inventoinnin otoskoko, voidaan vuotuisen taseen arvioida olevan 10 miljoonan tonnin nielun ja 10 miljoonan tonnin lähteen välillä. Tarkempia tuloksia saadaan, kun hiilen kulkeutuminen kasvien juurista maahan opitaan ymmärtämään paremmin.
Turvemaaperästäkään Ojasen mukaan ei siis löydy sellaista hiilipäästöä (-+10 milj.tonnia=0), että päästäisiin LUKEn laskemaan Suomen metsien hiilinieluun noin 25 miljoonan CO2-tonnia , josta sitten pitäisi vähentää kasvihuonepäästöt 65 milj. tonnia. Näitä heinäisiä ja mustikkatyypin reheviä ojitettuja soita on murto osa ojitetuista soista ainakin Pohjois-Suomessa.
Suomen metsien CO2-hiilisidonta on seuraavat 30 vuotta (aika, jolloin metsien kasvua voidaan nostaa 150 milj. kuutioon) 0,9*(110 runkopuu+55 kannot)= 148,5 milj.tonnia, josta tehdään päästövähennykset 65 milj.tonnia (koko Suomen kasvihuonepäästöt) ja hakkuut 0.9*70 milj.m3 (tämän hetken hakkuiden taso).
Suomen metsien hiilinielu on siis=148,5-63= 85,5 milj, tonnia ja vertailuna LUKEn laskema 25 milj. tonnia
Suomen hiilitase ainakin toistaiseksi minun laskelmien mukaan on positiivinen =148,5-65-63=
20,5 milj.tonnia.
Suomen ei periaattessa tarvitse vähentää hiilipäästöjä nykyisestä, sillä Suomi omalta osaltaan jo nyt viilentää maapallon ilmastoa. Voidaan ihan hyvin lisätä suomalaisia työllistävää turpeenpolttoa 2-3-kertaiseksi ja lopettaa vastaavasti kivihiilen polttaminen.
Joutuu kysymään, mistä löytyvät nuo yli 60 milj.tonnin kasvihuonekaasujen lisäpäästöt, että päästään LUKEn laskemaan Suomen metsien hiilinieluun 25 milj.tonnia. Turvemaapohjista niitä ei löydy.
Mikähän tuon selittää, että ojan syvyys 80cm lopettaa CO2-kaasun erittymisen ojitetussa rehevässä turvemaassa?
Karuja ojitettuja turvemaita lienee vielä suurin osa, jotka ojitettuna ovat hiilinieluja.
https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Erityisesti kivennäismailla, mutta turvemaillakin tase on selvästi positiivinen, jos huomioidaan puuston kasvu (Turunen 2009 tutkimus).
Paavo Ojasen tutkimuksesta ”Metsäojitus–ilmastontuhoaja vai pelastaja” sivulta 6 löytyy luonnontilaisen suon CH4 päästöarvo, joka on 12 g/m2/v.
Jos päästön laskee hehtaarille ja huomioi metaanin NH4 kasvihuonevaikutuksen olevat 25 (100 kertaisiakin arvoja näkee käytettävän) kertainen hiilidioksidiin CO2 nähden, niin siitä tulisi = 12 g/v * 10 000 m2* 25= 3 tonnin vertailullinen hiidioksidi-päästö, joka poistuu suon ojituksen myötä ja joka parantaa turvepohjaisen metsämaan hiilitasetta ja vastaa 3 m3/ha/v puunkasvua.
Jos Turusen 2009 ”turvemaillakin tase on selvästi positiivinen” arvion suomentaisi 2 m3/ha/v, niin ojitetut turvesuot ovat aivan yhtä hyviä hiilensitojia, kuin kivennäismaapohjatkin.
https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
