Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuolla laskutavalla biomassaa kertyisi vuotuisessa metsien kasvussa runkopuuhun verrattuna lähes kaksinkertaisesti, lähes 200 miljoonaa mottia.Jos tuosta vähentää markkinhakkuun 80 miljoonaa, joka jo sisältää tulevien metsäinvestointien tarvitsemat lisähakkuut ja latvuksen ja oksat, niin hiilensidonnalle jää kasvusta 200-80-27=93 milj. mottia. Lisäksi hiilen pitempiaikaiseen säilytykseen jää kannot n. 27 milj. motia ja sahattu puutavara ja hirret n. 12 milj.mottia, jotka mahdollistavat hiilivaston 30 vuoden ajalle, kun metsien runkokasvua nostetaan metsänparannustoimilla vuosikasvuun 150 milj. mottia vuodessa. Eli metsien biomassan kasvu yhteensä olisi tuona 30 vuoden aikana 93+27+12= 132 milj. mottia vuodessa, joka sitoo hiiltä.
Hiilinielua siis tulisi 0,9*132= 118 milj.tonnia/v.
Suomen kaikki hiilipäästöt ovat 45 milj.tonnia ja kaikki kasvihuonepäästöt 55 milj.tonia,
Lainaus linkistä: Joissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin päästöjä ja poistumia. Sektori on Suomessa merkittävä nielu, eli sen mukaanotto vähentäisi Suomen kokonaispäästöjä.
Miten LUKE on saanut niinkin alhaisen hiilinielun Suomelle kuin 25 milj.tonnia/v ja puutavaran kanssa 35 milj.tonnia/v?
Mistä löytyvät puuttuvat 60..70 miljoonaa tonnia päästöjä?
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
<<<Ajattelin äänestää sellaista ehdokasta jolla on itsellä metsää<<<
Sama ajatus täällä. Kun katson vaalipiirin ehdokkaita, keskustalta lötyy metsuri ja perussuomalaisilta metsätalousyrittäjä. Muilta puolueilta ei löydy ehdokkaan yhteydessä mainintaa metsä, mutta vihreillä ja SDP:llä ehdokkaissa pistää silmään julkisen sektorin ammattien suuri määrä.
Löysitkö Kurki tuosta tiede-lehden keskustelusta linkkiä laskelmaan jossa osoitettaisiin että turvetta syntyy kaksi kertaa käytön verran?
Tästä yli kymmenen vuotta vanhasta keskustelusta löysin VAPOn (en tiedä onko nimimerkki) vastauksen.
Vapo 20.2.2007
Kestävän kehityksen näkökulma Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita, joista turveteollisuus hyödyntää vain alle 1 %. Turvetta käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vähemmän kuin turvevarat kasvavat. Turvetta tuotetaan samoilta alueilta energiaksi ja kasvualusta- sekä ympäristönhoitokäyttöön.
Maatunut turve sopii hyvin energiaturpeeksi.Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a.
http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/turve/
Linkissä turpeen kulutus Suomessa on ollut vuonna 2015 n. 15 TWh/a eli tässä vertailussa turvetta muodostuu lähes 3 kertaa enemmän kuin käytetään.
On tämä ihmeellistä. Ruotsissa turve on uusiutuvaa ja Suomessa fossiilista.
Turve: uusiutuvaa energiaa Ruotsissa, fossiilista Suomessa
Turpeenpolttoa ei tarvitse lopettaa, sillä turve on uusiutuva, vaikka sen Suomen ilmastohörhöt luokitettelevat uusiutumattomaksi. Ihmetyttää että eilisessä paneelissa kukaan ei kyseenalaistanut väitettä, että turve on fossiilista, vaikka kaikki tietävät, että uutta turvetta syntyy joka vuosi 2 kertaa enemmän kuin sitä kulutettaan.https://www.tiede.fi/keskustelu/57656/ketju/turve_uusiutuvaa_energiaa_ruotsissa_fossiilista_suomessa
Imastokeskustelua käydään TV1 kavalla. Ihmetyttää että Suomen koko hiilinielun suuruudesta, hiilivarastosta ja hiilipäästöistä ei puhutaan mitään. Vain dejaljeista. Miksi perussuomalisten edustajaa ei ole informoitu näistä luvuista edes sen vertaa, että voisi ilmoittaa, että Suomi ei lämmitä ilmastoa yhtään sen jälkeen, kun kivihiilen käyttö lopetaan.
Silloin Suomen hiilinielu on suurempi kuin hiilipäästöt ja se riittää.
<<<Rinteen pitäisi perua tuo eläkelupauksensa<<<
Johan nuo peruutukset ja peruutusten peruutukset ovat alkaneet: Lihavero, maitovero, yhteisövero? Tulee.Ei tule. Tulee. Tämä on uutta äänetäjien kosiskelua. Antti haluaa sekä vastustajien että kannattajien äänet.
Puheenjohtajatentissä Antti Rinne kehui yhteisöveron alennuksen olleen oikea toimi Sipilän hallitukselta, kun sitä ennen eduskunnan käsittelyssä tuomitsi alentamisen.
”Vastustin aikanaan tätä yhteisöveron laskemista. Ja nyt jälkeenpäin on näyttäytynyt, että olin väärässä”, Rinne sanoi Ylen tentissä.
Nyt sitten peruuttaa SK:n haastattelussa, että yhteisöveron alennus olikin virhe siksi, että veropohja pieneni, vaikka yhteisöverotulot kasvoivat.
Jotta Antti Rinne voidaan lyödä näissä vaaleissa, muiden puoluejohtajien on otettava käyttöön vielä useampia mielipiteitä poliittisista kiistakysymyksistä kuin mitä kahden mielipiteen Antti Rinteellä on.
Toisaalta olisiko kuitenkin hiilensidonnan ja metsänomistajan edun kannalta parempi vähän pitkittää päätehakkuun ajankohtaa esim 50 vuodesta 60 vuoteen. Metsälehden maaliskuun 28.3.2019 numerossa esitellään metsien koelannoittaja ja metsänomistaja Reino Peurula Keuruulta, jonka 50 vuotias kuusikko aukkohakattiin viime syksynä ja puuta oli n. 500m3/ha. Kasvu on ollut viime vuosina hurjaa 22 m3 luokka vuodessa, joten hiiilensidonta ja tuotto ovat ollet huipussaan ja varmasti voinee sanoa, että olisihan tuo vielä jatkunut samalaisena ainakin nyt yhden vuosikymmenen lisää eli kymmenen vuoden kuluttua olisi kuusikko lihonut järkyttävään 720 mottiin hehtaarilta. Olisiko 10 seuraava vuotta yhteensä 70 kasvuvuotta nostanut puumäärän hetaarilta jo raamatulliseen 1000 kiintoon hehtaarilta.
Huomion arvoista tuossa artikkelissa on Peuralan havainto, että lannoitus ei tuonut lisäkasvua tuohon lehtomaisen kankaan kuusikkoon tehtyjen koelannoitusten mukaan.
Jotenkin tuntuu, että maaseutua ei ole osattu Suomessa asuttaa ja kehittää oikeaan suuntaan?
Mutta tuhota on osattu.
1990-luvun alun megalaman jälkeen maaseutukunnat eivät enää ole enää nousseet. Kuntakeskusten parhailla tonteilla rakennukset ovat laudat ikkunnoissa.
Tässä lyhykäisyydessään syy miksi näin kävi ja kuinka ovelaa venäläisten hybridivaikuttaminen on aikojen saatossa ollut: ”Palkankorotuksilla Suomi vallankumoukselliseen tilaan”, joka saavutettiinkin 1990-luvun alussa, mutta pahaksi onneksi kommunismi romahtikin juuri samoihin aikoihin Venäjällä, kun täällä oltiin kerrankin valmiita.
Harri Holkerin hallituksen aikana vapautettiin rahamarkkinat ja talouspolitiikaksi valittiin ”vakaa markka”, joka tarkoittaa kilpaijamaiden mukaisia palkankorotuksia, jotta hintakilpailuky säilyisi eikä sitä tarvitsisi palauttaa devalvaatiolla. Ay-liike kuitenkin kaatoi vakaan markan politiikan. Lakkoillen ja viennin pysäyttämisellä uhkaillen Suomessa palkat sitten nousivat 4 vuoden aikana n. 40% ja Saksassa 7..8%. Se siitä vakaasta markasta ja siinä meni vientiteollisuuden hintakilpailukyky tultaessa vuoteen 1990, jolloin myös alkoi matalasuhdanne ja metsäteollisuus painui syvästi tappiolle. ”Herrojen keksinnön” kansainvälisen hintakilpailukyvyn palauttaminen olisi nyt vaatinut palkkojen laskemista ei devalvaatiota, jota Sorsa sitten yritti siksi ja jonka ay-liike sitten torppari sen, että pankit olivat lainoittaneet yrityksiä ja kansalaisia valtavalla määrällä valuuttavelkaa eli jos devalvoidaan, niin valuuttavelka vastaavasti kasvaa. No sitten jouduttiin pakkodevalvaatioon ja kellutukseen, jossa markka heikentyi n.40% ja valuuttavelat kasvoivat noin 80 %, joka aiheutti yritysten konkurssiaallon ja pankkikriisin ja 600 000 suomalaista menetti työpaikkansa.
Lasku Holkerin Hallituksen aikaista toimista oli sitten Suomen yhden vuoden BKT:n suurinen, joka pitäisi lähettä- maksettavaksi suomalaiselle ay-liikkeelle.
Jos puun kasvu saadaan keskustan tavoitteiden mukaan nostettua nykyisestä n. 35% ja siitä puolet realisoituu hakkuisiin ja tuotantoon, noista luvuista suoraan johdettuna avautuu asian merkitys puun käytön vähentäjillekin: 4 mrd € kotimaisesta biotaloudesta eli ainoasta kestävän kehityksen mallin mukaisesta toiminnasta. Sitäkin voisi arvuutella, mikä osa tuosta jäisi valtiolle ja kunnille verotuloiksi ja 315paljonko niillä nykytilanteessa on alijäämää.
Juuri näin. Onneksi Suomessa on puuta näihin kolmeen uuteen biotehtaaseen Kemijärvelle, Paltamoon ja Kuopioon.
Niiden investointi olisi noin 3..4 miljardin luokkaa ja liikevaihto Äänekosken esimerkin mukaan saman suuruinen eli 3..4 miljardia vuodessa. Siitä kokonaisveroasteen 50 % mukaan yhteiskunta saisi verotuloja 1,5..2 miljardia vuodessa, joka jo melkein ratkaisee tämän hetken Suomen suurimman talous ongelman kestävyysvajeen 2 miljardia.
