Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Aivan metsätalouden ja maankäytön päästöjä ei tuossa Tilastokeskuksen laskelmassa ole mukana. Se näkyy siellä olevan sanottu.
Kun oletetaan hakkuiksi vuosittain 80 milj.m3, niin puuvarasto kasvaa noin 30 milj.m3 vuosittain. Se tekee jo yksistään hiilinielua 0,9( 30+15+5)= 45 milj.tonnia vuosittain ja kun huomioidaan hakkuiden puutavaran hiilen jäävän pitemmäksi ajaksi myös varastoon, joka on Luken laskelmien mukaan 10 milj.tonnia, niin Suomen hiilinielu olisi jo noin tuo Tilastokeskuksen ilmoittaman kasvihuonekaasupäästöjen 56 mil.tonnia suuruinen.
Lisäksi pitää huomioida hakkuiden juuriin jäävä hiili pitemmäksi aikaa aivan kuten puutavarankin (mitä se sitten lieneekin), niin hyvällä omalla tunnolla voi sanoa, että Suomen hiilitase on jo nyt kunnossa.
Kun äänestää tulevaa pääministeriä, niin pääsee samalla Venezuelan tielle.
Pankkitalletuksille varallisuusvero SAKn mukaan. Listalta tosin puuttuu SAKn omien liiketoimien verollepano. Niin laajaa veropohjaa SAK ei halua.
”SAK esittää että varallisuusveron piirissä olisi kattavasti kaikki varallisuus”, jota ei ole muulla tavalla verotettu, hän siteeraa SAK:n pääekonomistin kirjoitusta.
Tavoitteissa puhutaankin varallisuusverosta pankkitalletuksille, osakkeille, rahastoille, metsille, pelloille ja kaikille muille sijoituksille.
https://www.verkkouutiset.fi/tama-on-vaarin-tama-vie-suomen-venezuelan-tielle/
Valtio on hakannut Talvivaaraan niin paljon rahaa, että puhdasta rahaa olisi voinut jakaa yli miljoonan / lärvi, joka nyt siellä raataa tyytyväisenä siitä, että saa raataa.
Noinhan voi sanoa kaikista investoinneista. Äänekosken biotuotetehdas maksoi 1200 miljoonaa ja työllistää suoraan tehtaalla 150 työntekijää.
Talvivaara oli yksityinen hanke ja Terrafame sai puoli-ilmaiseksi kaivoksen. Terrafamesta on tulossa miljardin liikevaihdon jättiläinen. Täydellä tuotannolla yhdessä akkukemikaalitehtaan kanssa Terrafamen liikevaihto nousee n. 700 miljoonaan euroon.
Tervapääsky on muuttolintu. Talvehtii Etelä-Afrikassa. Mitenkähän Suomen metsien käsittely vaikuttaa niiden määrään, kuinka runsasjoukkoisina ne sieltä palaavat, kun suurin osa pesii kaupungeissa?
Tervapääskyjen alkuperäistä elinympäristöä ovat syrjäseutujen koskemattomat metsät. Nykyisin suurin osa tervapääskyistä pesii kuitenkin kaupungeissa ja taajamissa.
Suomessa tervapääskyä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suomessa arvioidaan pesivän nykyään 30 000–50 000 yksilöä. Tervapääsky on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan eteläosiin.Tervapääskyt lähtevät Suomesta elo-syyskuussa ja saapuvat takaisin toukokuussa.
Tervapääsky pesii rakennuksissa, puunkoloissa ja linnunpöntöissä. Tervapääskyt pariutuvat eliniäkseen ja palaavat pesimään samaan koloon vuodesta toiseen.
Ei täällä saa kaivamaan pienempiä ojituksia ketään, mutta yhteisojitukset suuremmille pinta-aloille yhdistyksen tai metsäkeskuksen toimesta toteutuvat. On minulla itsellänikin kaivuri ja on noita ojia tullut kaivettua 100km ja teitä ja penkkateitä tehtyä tässä lähempänä omilla rahoilla. Noille kauempana oleville metsille en ole saanut ketään ojia kaivamaan ja siksi ovat olleet yhteisojituksia kemera-tuilla.
Enemmänkin ajattelen muita metsänomistajia ja tavoitetta 150, kun puolustan kemeratukia.
