Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai noita sopimuksia noudata muut kuin Suomi. Sipilähän on aikonut panna vielä paremmaksi.
<<<Kun kaataa metsästä motin puun ja uudistaa syntyneen aukon muutamalla sirkkataimella, niin kalpaten käy hiilensidonnan lyhyellä aikavälillä.<<<
Kun harvennushakataan tai päätehakataan, niin kantoja ja juuristoa jää maahan puolet hakatun puun määrästä ainakin 100 vuodeksi lahomaan. Palautuneeko niistä 20 vuodessa hiilidioksidia takaisin ilmakehään kovinkaan paljon ja osa niistä jää maahan lopullisesti hiilivarastoksi. Eikö se riitä sille ajalle, että sirkkataimet kasvettuaan 20..30 vuotta alkavat sitoa hiilidioksidia enemmän.
Lisäksi rehevämmät uudistusalat, jotka työntävät jo muutaman vuoden sisällä vesakkoa, pajukkoa, vatukkoa, heinää jne., korvaavat sitomalla hiilidioksidia, mitä aukkohakkuun jälkeen puiden CO2- sodonnassa menetetään.
Olisiko Finnpulp Kuopiossa se, jota ei syrjäytetä.
Minun ääneni kevään vaaleissa ei mene puolueille, jotka vaativat 2 miljardin kestävyysvajeen ratkaisuksi veronkorotuksia tai leikkauksia tai hiilinielun kasvattamista hakkuita vähentämällä, vaan BKT:n kasvattamista kannattamalla kolmen uuden biotuotetehtaan rakentamista Kuopioon, Paltamoon ja Kemijärvelle, joiden yhteenlaskettu liikevaihto tulisi olemaan yli 3 miljardia vuosittain.
Tuosta liikevaihdosta Suomen 60% veroasteella veroja kestyisi jo 2 miljardia eli koko kestävyysvajeen verran.
Länsi-Kainuussa oli 2 kuukauden pakkasjakso, joka alkoi joulukuun alussa ja silloin aluksi satoi räntää jonkin verran, joka jäi puihin. Lumikuormasta suurin osa tuli pakkaslumena tyynissä olosuhteissa ja kerrytti suojaisten paikkojen taimikoihin ja varttuneempiinkin metsiin paljon lumikuormaa. Isommat puut eivät olleet kuitenkaan vaarassa koko aikana, kun tuuli puhalsi pakkaslumikertymät latvoista alas. Jonkin verran pukin pahimpia taimikoita lumista enkä ole nähnyt taimikoissakaan nyt nuoskakelien tultua minkään laisia tuhoja.
Lännen suuntaan täältä lunta puissa on ollut vähemmän.
Uusia sellutehtaita on nyt suunnitteilla Kuopioon, Kemijärvelle ja Paltamoon. Tehdasinvestoinnit olisivat yhteensä yli 3 miljardia ja toiminnassa ollessaan tuovat BKThen lisäystä yli 3 mijardia vuosittain. Investoinneista voi laskea verotuloja puolet = 1, 5 miljardia kertaluontoisena ja puolet sellutehtaiden liikevaihdoistakin = 1,5 miljardia jatkuvana.
Suomella ei ole varaa rajoittaa hakkuita nykyisestä tasosta ja torpata näitä sellutehdashankkeita ja 10 milj. m3 lisähakkuita, jos rahoittajilla nyt on tarkoitus ne rakentaa, sillä ne ratkaisevat lähes yksin Suomen kestävyysvajeen 2,0 miljardia ( julkisen sektorin menoja leikattava tuo summa) ja samalla mahdollistavat metsien kasvun nousun 150 milj. m3 /v, joka nostaa Suomen hiilitaseen rajusti positiiviseksi, jota se on jo nytkin kunhan laskelmat tehdään oikein ja kivihiilen käytön lopettamisen jälkeen vielä enemmän.
Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä loytyy luonnon itsensä alkuun saattama kuusikko, jossa on 1000m3/ha. Puiden pituus 40 m tienoilla ja ikää noin 135v.Kyllä Suomessa löytyy paljon sellaisia maapohjia, joihin kuusta voi saada kasvatettua 1500m3/ha.
Oliko tässä videossa, kun kuski puhuu 7m3 kuusista, joita motolla ei saa kaadettua.
Kaikkia metsätuhoja (sienet, tuholaiset, lumi, tuuli) vahentää hyvä metsänhoito. Lisäksi jaksollisen kasvatuksen kahdessa alaharvennuksessa poistetaan huonoimmat ja kasvussa jälkeen jääneitä ja samalla tuholaisten vioittamia puita. Itsellä oli ensiharvennus, jossa poistettiin tyvikoron tartuttamia mäntyjä. Hyvällä metsähoidolla lyhennetään myös metsän kasvuaikaa, jolloin taudinaiheuttajat esim. juurikääpä ei ehdi aiheuttaa arvotappiota siinä määrin kuin pitemmällä kasvuajalla ja vanhoissa metsissä.
Eli jaksollisessa kasvatuksessa pidetään myös metsien terveyttä yllä, joka pitäää hiilinielun mahdollisimman hyvänä.
Päätehakkuussa kantojen ja juurten hiilinieluosuudeksi voi laskea kiertoajan runkopuun kasvun, jota voi verrata puutavaran pitempiaikaiseen hiilivarastoon. Luken hiilitaselaskesmassa oli otettu huomioon mainitana ”pitempiaikainen puutavaran hiilivarasto”, mutta kannoista ja juurista ei ollut mitään mainintaa. Puuttuuko se laskelmista? Myös kannot ja juuret pitempiaikaisena hiilivarstona antaa mahdollisuuden lisätä 20..30 vuoden ajanjaksolla hakkuita uudistamalla ja parantamalla huonompia metsämaapohjia, jotka tulevaisuudessa nostaa rukopuunkasvun 150 milj.m3 vuodessa.
