Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

<<<Anna olla kohta ei tarvita sahaakaan, kun hakkuut kielletään.<<<

Tänään oli uutisissa, että hakkuut pitäisi laskea puoleen nykyisestä.

Minulla Stihl 170 saha temppuillut samoin ja vika on ollut ilmansuodattimen jäätyminen pöllyävästä lumesta.

Tuolla jotain suon kasvusta ja käytöstä.

https://docplayer.fi/24871284-Soiden-hiilivarastojen-kehitys.html

Linkin tiedot vuodelta 2010. Turpeentuotanto on pudonnut tuosta puoleen tai enemmän viime vuosina.

Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita, joista turveteollisuus hyödyntää vain alle 1 %. Turvetta käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vähemmän kuin turvevarat kasvavat. Turvetta tuotetaan samoilta alueilta energiaksi ja kasvualusta- sekä ympäristönhoitokäyttöön.
Maatunut turve sopii hyvin energiaturpeeksi.

Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a.

Löysin tämän kommentin nettikeskustelusta vuodelta 2007.

https://www.tiede.fi/keskustelu/15618/ketju/vihreat_aina_vaarassa

Viime vuosina turvetuotanto on ollut 10..20 TWH/a luokkaa.

https://www.koneyrittajat.fi/media/Julkinen/Liitteet/Tapahtumat/Turveristeily2018/Salo_turpeen_tuotanto.pdf

<<<Turpeenpolttoa haluttaisiin rajoittaa<<<

Turvetta kasvaa Suomessa moninkertaisesti sen mitä poltetaan.

Turveteollisuus on yksi maaseutua ylläpitävä elinkeino. Pitääkö maaseutu tuhota ilmastohörhöilyn vuoksi?

Noiden jättiläispuiden kannothan vielä 100 vuoden päästä ovat hiilivarastoja.

Kantoihin voi varastoida hiiltä, kun ne kestävät osittain lahoamatta 100 vuotta (ainakin männyn kannot).  Jos puut saataisiin kasvamaan nopeammin hakkuukokoisiksi (tai vaikka hakattaisiin keskenkasvuisena) esim 50 vuoden välein, niin kantojen hiilivarasto kasvaisi joka hakkuussa kumulatiiviseti johonkin tasoon esim vastaamaan 500 … 1000 m3 runkopuun hiilivarastoa hehtaarilla? Osa kantojen hiilestä hapettuu tietenkin 100 vuoden aikana ja pitemmällä ajanjaksolla kokonaan.

Kannot ja niiden juuret kuutioina ovat puun runkotilavuudesta n. puolet.