Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuleeko vasta ensimmäinen bonus 15% viiden vuoden päästä ja sitten jatkuu joka vuosi eteenpäin ja tuo 15% lasketaan A-osuuksiin sijoitetusta metsänmyyntitulosta vuosittain?
Maapallon akselikulman muutos?
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/muinaispuut_ennustavat_suomi_voi_viileta
Lustotutkimuksen vahvistaa tämä Grönlannin jäästä saatu lämpökäyrä jääkauden jälkeen.
Eikä hiilidioksidilla ole lämpötilan vaihteluissa ollut mitään roolia.
http://icecap.us/images/uploads/Artfig1.JPG
Käykö tässä nykyisessä hiili-intoilussa huonosti?
Mistä tämän talven kylmyys ilmastonmuutoksen vastaisesti nyt sitten tuli? Koko pohjoisella lumivyöhykkeellä Pohjois-Eurooppa, Siperia ja Pohjois-Amerikka kärvistelee hyytävän pakkasilman kourissa? Täällä ei ole ollut suvikeliä kahteen kuukauteen, että lumet olisivat tipahtaneet puista. Selitys on ollut, että pohjoisnavan ympärilla kierävän polaaripyörteen tuulen nopeus on heikkentynyt lämmenneen pohjoisnavan vuoksi. Suuri nopeus pitää kylmän ilman kasassa pienemmällä alueella napaa ja hidas nopeus mahdollistaa kylmän ilman leviämisen kauemmaksi navasta. Uutisten mukaan edellinen kylmyysennätys Chicagossa mitattiin vuonna 1986, jolloin Suomessakin oli ennätyspakkasta.
Mikähän selitys silloiselle polaaripyörteen nopeuden laskulle olisi, kun silloin ei tiedetty ilmastonmuutoksesta mitään?
Miten tuo pääomabonus lasketaan?
Oliko jakso 5 vuotta ja ensin kaksi vuotta pitää sijoittaa hakkuutuloja A-osuuksiin mieluummin samansuuruisia summia (voi tasata siirtämällä seuraavalle vuodelle tarvittavan osan metsätulosta) ennen kuin voi saada kolmantena-viidentenä vuonna 15% pääomabonuksen kun sijoittaa hakkuutuloja A-osuuksiin noin samansuuruisen samman kuin ensimmäisen ja toisen vuoden aikana on tehnyt?
Sitten 5 vuoden jaksoi alkaa uudelleen samoin perustein. Vai jatkuuko kuitenkin niin, että kuudentena, seitsemäntenä jne. saa pääomabonuksen kunhan jatkaa metsätulojen (myy metsää Metsägroupille) sijoituksia A-osuuksiin vuosittain?
Ja saako tuon pääomabonuksen 15% sitten laskettua vuosittaisen A-osuuksiin sijoitetun summan päälle.
<<<Jossain tutkielmassa (tais olla lopputyö) oli CO2:n määrän suhde runkopuun määrästä johdettuna n. 1,3 t /k-m³ , kun oksisto ja juuristo lasketaan mukaan. Osa juurikarikkeen hiilestä jää vielä pysyvästi maaperään ainakin turvemailla.<<<
Juuristo on 50% runkopuun määrästä ja oksat päälle n. 15%.
Nykyisin Suomen hiilensodonta puihin olisi minun laskujen mukaan sitten 0,9*(110+55+16,5)= 165 milj.tonnia eli 1,5 t/runkopuukasvu m3
Puu sitoo hiiltä kasvaessaan: jokaista puukuutiometriä kohti sitoutuu ilmakehästä keskimäärin 0,9 tonnia hiilidioksidia.
http://www.metla.fi/metinfo/northernpine/ilmastovaikutukset-ja-hiilensidonta.html
Kun uudistamiskulut vähennetään hakkuutulosta, niin eihän sen jälkeen niitä ole enää olemassa.
Nykyisin jenkit painavat lisää dollareita ja velka kosvaa, kukaan ei enää edes tajua miten iso jenkkien valtion velka on.
Eivät enää paina dollareita. QE:eet on lopetettu.
USAn Valtio on aina ottanut velkansa markkinoilta, niin nykyisinkin.
Merpelta kysyisin, mitä tasoa tuo boori Maaningan boorittomalla alueella on ? Teetätin jotain 10 vuotta sitten neulasanalyysin männyntaimista n. 5m pitkiä, joidenka latvassa oli kuivuneita vajaaksi kasvussa jääneita vuosikasvuja. Alue oli laajempi maakasa jotain 5 aaria ja nousee pariin metriin maanpinnasta. Maat oli kasattu routivista maista valtatien rakentamisen yhteydessä tien varteen. Kasa oli taimettunut lähimetsän männyn simenestä ja kasan reunoilla kasvu oli erinomaista ja taimet hyvänlaatuisia. Korkeammalla keskellä oli paljon näitä rotanhäntälatvaisia taimia. Alle suositusten olivat booritaso 1, 5mg/ ja magnesium 0,99mg/kg. Muut aika OK. Tein koelannoitukset boorilla ja magnesiumilla, mutta 3 vuoden päästä ei huomannut mitään muutosta tai elpymistä kummassakaan. Pitäisi käydä nyt uudelleen katsomassa.
Aivan. Menninkäinen sen sanoi. Tuomiruoste. Kannattaa tarkistaa tuomen vesakkokin ja tuhota glyfosaatilla. Tuomen pienialaiset vesakot saattavat olla aika huomaamattomia. Minultakin niitä löytyi vasta, kun aloin kiinnittää huomiota siihen, miksi aluskasvukuusen vuosikasvut jäävät olemattomiksi ja osa kuolettaa latvansa.