Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Aivan, jäi tuo hapen alaindeksi 2 kopioitaessa pois.
Fotosynteesi.
Eipä ole ihme jos puu on halpaa, ei tarvita kuin vettä ja hiilidioksidia, niin syntyy sellua. Ei taida mennä ihan noin yksinkertaisesti. Missä ne pääravinteet ovat typpi ja kali.
Kaava on 6H2O + 6CO2 → C6H12O6 + 6O.
On yhteyttämisen kaava ja kertoo sen, miksi puukuutio n. 550kg kuivana pystyy ottamaan ilmasta 900 kg hiilidioksidia. Siinä vapautuu samalla happea.
Jos ajatellaan että meillä on metsä jossa on puuta 200m3/ha ja se avohakataan, runkopuussa lienee massaa 100 tonnia josta hiiltä 50 tonnia/ha.
200 m3 määrä runkopuuta on sitonut ilmasta hiilidioksidia 180 tonnia ja oksien ja juurten kanssa yhtensä n. 300 tonnia.
Kaava on 6H2O + 6CO2 → C6H12O6 + 6O.
Harvemminpa aukkohakkuu jää ilman kasvipeitettä pitemmäksi aikaa. On istutustaimia, heinää, vattua, puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, sammalta, jotka lähtevät kovaan kasvuun valon saattelemina. Miinuspuolena on tietenkin oksat, mutta nekin painuvat sammalen sisään ja osa niidenkin hiilestä jää maahan. Sanoisin, että auko sitoo hiiltä enemmän kuin päästää tai erot suuntaan tai toiseen eivät ole merkittäviä.
<<<Vaikka hakkaamme täältä kaikki metsät pois vaikutus ei mitenkään näy maapallon hiilitaseessa.<<<
Minusta meille riittää, kunhan Suomen oma hiilitase on kunnossa, jota se on heti, kun kivihiilen poltto lopetetaan ja korvataan esim. ydinsähköllä tai suomalaisilla biopolttoaineilla. Järkytävää kuunnella jatkuvasti näitä uutisia, kuinka suomalaisten hiilijalanjälkeä pitää pienentää ja Suomen on leikattava päästöjä milloin mistäkin ja hallitukset suunnittelevat haittaveroja. Kaikki tuo on aivan irrallaan ja pellottelua siitä suuresta kuvasta, joka pitäisi jokaisella suomalisella olla.
Suomelle riittää, että ”Suomen hiilitase on kunnossa heti kun kivihiilen poltto lopetetaan”.
Suomen metsien (runkopuu+oksat+kannot) ilmasta ottama hiilidioksin määrä on n. 180 milj.tonnia (miinus hakkuiden vaikutus) vuodessa, kun vastaavasti kaikki Suomen hiilidioksidi päätöt ovat vain 45 milj. tonnia vuodessa, josta kivihiilen päästöt n. 8milj.tonnia. LUKEn vasta laskema (lähinnä metsien hiilinielu) Suomelle olisi n.35 milj. tonnia, jota epäilen suuresti, että on paljon suurempi.
Kantojen ja oksien osuus hiilikerrossa ei liene niin yksikertainen kuin, että lahoavat ja voidaan jättää hiilinielun laskennasta. Ensinnäkin mäntyjen paalujuuri siellä missä sellainen synttyy ulottuu syvälle ja lahoaminen kestää. Toiseksi juurisieni, joka hajoittaa kaikkia kantoja ravinteiksi antaa uudelle puusukupolvelle lisäravinteita ja puiden kavu lisääntyy, joka taas ottaa CO2 enemmän ilmasta. Samoinhan on oksienkin laita. Oksat lisäävät lahotessaan ravinteita puille kasvaa paremmin.
Runkopuun lisäksi juureet ja oksatkin tulisi laskea mukaan kokonais CO2-sidontaan ilmasta ja tehdä sitten arvio niiden hiilinielusta, mitä sen osuus sitten onkaan kasvusta, joka lisätään runkopuun hiilinieluun.
Tuskin laskettu yo. tavalla. Hakkuukertymän lisäksi huomioitava myös metsään jääneet hakkuutähteet sekä luonnollinen poistuma (lahoaminen).
Ei tietenkään ole laskettu kuten yllä.
Jos hakkuutähdet lasketaan mukaan poistumaan on ne laskettava mukaan CO2-sidontaankin eli voi jättää pois laskelmista.
No luonnollinen poistuma ei tietenkään kuulu mukaan laskelmiin eikä myöskään suojelualueet. CO2-päästöjä on silloinkin, kun kaikki metsät ovat luonnon tilassa eikä niitä hakata.
Nuo LUKEn tuloksethan tulevat näinkin.
Metsien runkopuun kasvu 110 milj.m3 = 110 milj. tonnia/ CO2 miinus hakkuut 85milj.m3= hiilinielu 25 milj.tonnia
Metsien kasvu 110 milj.m3 = 110 milj. tonnia/ CO2 miinus hakkuut 85milj.m3 plus puusta valmistetut tuotteet 10 milj.tonnia= hiilinielu 35 milj.tonnia
Lisäksi on olemassa luonnolliset CO2-päästöt. Ihmisperäiset CO2-päästöt koko maapalloa ajatellen ovat vain noin 1% luonnollisista päästöistä.
Toivottavasti LUKEn laskelmissa ei ole maapohjan luonnolliset CO2-päästöt mukana?
Lisäksi joutuu epäilemään näitäkin LUKEn laskelmia, sillä vasta 3 vuotta sitten tehdyt laskelmat olivat niin päin per…, että nuokin laskelmat pitäisi julkaista, missä se virhe syntyi.
Vahvasti luulen, että mitään laskelmia ei julkaista ovat salaisia, joista voisi asiantuntijat sitten keskustella.
