Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Koitappa laskea uudestaan. kun palkkakustannukset ovat 10 %
Koeta nyt ymmärtää, että metsäteollisuuden tuotteen kuten kaiken muunkin teollisuuden tuotteiden palkkakustannukset eivät ole 10% liikevaihdosta ja 10% voitolla 80% liikevaihdosta olisi ilmaa, vaan kuten tuossa Metsä Groupin 2017 tuloksessa loput voiton 11,3% jälkeen ovat palkka-ja puukustannuksia. Puukustannukset paperissa ja sellussa ovat reilusti alle 10%.
Kun on väsätty vaikkapa 1,2 miljardin sellutehdas, niin miten sillä voidaan keitellä valtava määrä sellua aivan ilmaiseksi?
Miten niin ilmaiseksi? Tehdas maksoi 1,2 miljardia (jonka rakensivat palkansaajat) ja olipa se lainaa omaa investointi rahaa, ne yritys voi väähentää tilinpäätöksessä vuosittain.
kuiduttava teollisuus on PÄÄOMAVALTAISTA teollisuutta.
Totta kai se on ja pääomavaltaista eli paljon lainaa, jolla 1,2 miljardin tehdas rakennettiin maksamalla palkkoja ja niitä palkkoja vähennetään vuosittain myynneistä. Kun tehdäs toimii 20 vuotta ja vähennykset on tehty, niin vasta sitten tehtaan osalta sellun tuotanto voisi olla ilmaista. Mutta vanhetessaan tarvitaan ylläpitotoimia eli ei tuotanto silloinkaan ole ilmaista ja iän myötä koneet alkavat olla loppuun käytetyt ja tehdäs suljetaan.
Metsä-Groupin liikevaihto vuonna 2017 oli 5040 milj. euroa ja voitto 566 milj. euroa eli liikevaihdosta 11,2%.
Loppu 88, 8% kustannuksista ovat sitten palkkakustannuksia ja puukustannuksia. Palkkakustannuksia löytyy kaikista kustannuseristä (esim. Nesteen valmistamista oljyistä, jotka sisältyy rekkafirman laskutukseen samoin kuin rekkakuskin palkka ja rekan valmistukseen sisältyvät palkat jne.) suhteessa 10%/90%, jossa 10% on oletettu voitoksi.
Kaikki yrityksen kustannukset ovat palkkakustannuksia (joko kotimaisia tai ulkolaisia) ja tuotantoketjun voittoja ja metsäteollisuudessa lähes kaikki palkkakustannukset ovat kotimaisia, kun tuontipanokset ovat pieniä.
Eli jos Suomessa nostetaan palkkoja 8% kuten vuonna 2008, niin hyvä nyrkkisääntö (ei ole huomioitu pitkäaikaisten invetointien sisältävää työtä, joka kuolettuu ajan kanssa) on, että silloin metsävientituotteesta pitää saada 8% enemmän. Eli 2017 voitto 11,2% putoaa jo lähelle nollaa, kun Suomi ei yksin voi hintaa nostaa, sillä onhan muitakin tuottajia, joilla palkkakustrannukset pysyvät kurissa.
Tästä syystä Suomessa lomautettaan, irtisanotaan ja supistetaan aina ensin, kun matala suhdanne alkaa markinoilla.
Suomi on kilpailukykyinen vain korkeasuhdanteessa, koska meillä ay-liike on palkkakustannusten korkeudella asettanut korkeamman kannattavuus kynnyksen yrityksille kuin kilpailijamaissa.
Kuiduttavassa teollisuudessa valmiiden vientituitteiden hinnassa työpalkkojen osuus on kymmenen prosentin luokkaa.
Jätkällä näkyy menneen voitto ja palkat sekaisin. Metsä Groupin Sellu-ja sahateollisuuden voitto vuodelta 2017 oli 17% liikevaihdosta ja loput 83% olivat palkkakustannuksia ja puukustannuksia.
Metsä Groupin tilinpäätöstiodotus vuodelta 2017
Sellu- ja sahateollisuus 1-12
Liikevaihto, milj. euroa 1 875,7
Liiketulos, milj. euroa 319,5
% liikevaihdosta 17,0Meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kilpailukykyisiä tuotteita, ja sitä ei voi laittaa mitenkään ay-liikkeen syyksi.
”Suomen metsäteollisuus on auringon laskun ala” hoettiin 2000-luvulla.
Dollari heikkeni melkein puoleen 0,85 eurosta 2000 luvun vaihteesta ja oli 2010 1,6 euroa. Ja samaan aikaan paperiliitto repi aina korkeammat palkankorotukset kuin muut liitot ja kuin mitä kilpailijamaissa palkkoja korotetttiin.
Varsinainen lähtölaukaus Suomen metsäteollisuuden tuhoon oli vuosi 2005, jolloin Metsäteollisuuus yritti laittaa palkkakustannukset kuriin työsulkutoimilla paperiliittoa vastaan ja jonka metsäteollisuus hävisi. Kun metsäteollisuuden laskutusvaluutta on dollari, oli ymmärrettävää, että yhtälo dollarin heikkeneminen ja kilpaijamaita korkeammat palkkojen rajut korotukset olivat tuhon tie suomalaiselle metsäteollisuudelle.
Kokonaisia metsäteollisuus paikkakuntia ajautui syvään kriisiin ay-liikeen itsensä toimestä ja 20 000 paperiteollisuuden työpaikkaa hävisi. Pahin oli vuosi 2008, jolloin Suomessa palkkoja nostettiin n.8% ja seuraavana vuonna metsäteolisuustuotteiden hinnat romahtivat maailmanmarkkinoilla.
Järkyttävää tyhmyyttä on, että Suomen kansa antaa tukensa nykyiselle ay-liikkeelle, joka melkein tuhosi suomalaisen metsäteollisuuden ja aiheutti 20 000 metäteollisuuden työpaikan häviämisen.
Mitähän kilpailukykyisiä tuotteita Suomi pystyy luomaan, kun ay-liike tuhosi melkein senkin ainoan suomalaiseen raaka-aineeseen perustuvan tuotteen palkankorotuksilla?
Maataloustuki 2015 EU-alueella oli 19% ja USAssa 10% tuotannon arvosta.
Norjassa 57%.
Muistan joskus lukeneeni lehtijutun suoraselkäsestä maanilveilijästä joka ei ota tukiaisia vastaan
Onko vielä suomalaisissa äänestäjissä sellaista järkyttävää tietämättömyyttä, että suomalaisen maatalouden olisi tultava toimeen amerikkalaisten ylijäämämaataloustuotteiden dumppaushinnoilla maailmanmarkkinoille, joka on maailmanmarkkinahinta.
Eihän niillä hinnoilla tule toimeen edes amerikkalainen viljelijä.
Siksi tuet ovat olemassa myös kaikissa EU-maissa kuin myös USAssa.
Älkää te työläistä kadehtiko, se on aivan samaa rahan perässä juoksua kuin teillä pikkuporvareillakin.
Minä en kadehdi ketään.
Vaadin vain kaikilta järkevää toimintaa.
Toloppa sitten kadehtii jopa ylitöitä painavaa duunariakin.
Suomalaisten työntekijöiden viikonloppulisät (joita ei tunneta missään muualla) vievät puunjalostusinvestoinnit Viroon.
Länsi maitten paskaaminen on aiheuttanut ilmastonmuutoksen , jonka oikeiksi maksajiksi joutuvat ensimmäisenä päivän tasaajan porukat.
Maapallon lämpötila viime jääkauden jälkeisenä aikana on ollut 90 % ajasta lämpimämpää kuin nyt. Mitenkähän siellä päiväntasaajalla on tultu toimeen esim. Minoan-lämpökaudella?
http://icecap.us/images/uploads/Artfig1.JPG
Kun tuohon loppupäähän lisätään Keski-Englannin lämpömittarista mitattu pisin mittausjakso Pienen Jääkauden ajalta 1659 lähtien, josta lämpötila on kohonnut nykypäivään mennessä huikeat +1,0 celsius astetta, niin kokonaiskuva nykyisestä lämpökaudesta jää hyytävän kylmäksi.
