Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Akavan puheenjohtaja Store Fjäder ehdotti maahanmuuttajien työllistämistä, mutta se ei käy ay-liikkeelle.
Akavan puheenjohtaja epäilee, että nykyisillä työelämän pelisäännöillä kouluttamattomat maahanmuuttajat eivät pääse töihin.
https://yle.fi/uutiset/3-10473654
https://www.verkkouutiset.fi/il-ekonomisteilta-vahva-tuki-maahanmuuttajien-palkka-alelle/Miksi ei oteta niiltä, joilla on, vaan niiltä, joilla ei ole?
Julkisen sektorin rahoittaminen on ollut mahdotonta verotuloilla jo 10 vuoden ajan, kun ay-liike on estänyt avoimen sektorin työllisyyden kasvun, joka antaisi riittävät verotulot. Siksi on pitänyt ottaa 50 miljardia velkaa julkisen talouden menoihin, joka on siirrettyä verotusta ja siksi Sipilän hallituksen on ollut pakko supistaa julkista sektoria, ettei Suomi ylivelkaantuisi.
Julkisen sektorin palkansaajat olisivat niitä hyväosaisia julkisella sektorilla, mutta heiltähän ei voi ottaa (ay-liike estää), joten on pakostakin leikattava tulonsiirtoja saavilta köyhiltä.
Kun muistelee markka aikaa, niin lukemattomia kertoja ay-liike maksimaalisilla palkankorotuksilla tärveli suomalaisten vientituotteiden kansainvälisen hintakilpailukyvyn, joka sitten korjattiin devalvaatiolla ennalleen.
Jos ay-liikkeellä olisi ollut valtaa, niin devalvaatiotahnan ei olisi voinut tehdä. Onneksi ei ollut. Ay-liikehän vastusti aina devalvaatiota.
Toisen maailmansodan jälkeen kaikki työttömät Suomeen on tehnyt suomalainen ay-liike.
Jos jollain on parempaa tietoa, mielelläni siihen tutustun.
Eipä juuri ole.
Samaa painotan, että tulevaisuuden hiilinielun nousu metsien kasvun avulla on tärkeämpää kuin nykyhetken tilanne. Hakkuita voidaan lisätä ja erityisesti laittaa vajaatuottoiset metsämaat kasvukuntoon.
Suomen CO2 päästöt ovat mitättömät koko maapallon päästöihin nähden. Riittää kun saadaan hiilitase kuntoon tulevaisuudessa ja se Suomessa onneksi on mahdollista.
Hiilitase Suomessa menee automaattisesti plussalle metsien kasvun noustessa nykyisestä 110 milj. kuutiosta 150 milj. kuutioon, joka tapahtuu jatkamalla samaa linjalla metsän hakkuissa kuten nykyään tapahtuu. Eli hakkuukohteissa suoritetaan samalla metsänkasvun parannustoimia. Uudistamisessa maan muokkaus ja harvennuksissa ojitusta tarpeen mukaan. Lisäksi mahdollisimman nopea aukon taimettaminen ja havupuu taimikon raivaaminen 2m minimi etäisyyteen männyillä pituudessa 4..5m (hirvi) ja kuusilla 2..3m, jolloin sen voi jättää odottamaan ensiharvennusta.
Ei tarvita Antti Rinteen maaseutuvastaista työttömyyttä lisäävää hakkuiden vähentämistä hiilitaseen kuntoon saattamiseksi.
Tuon kasvun 150 milj. m3 aikaansaamiseksi ei mene kauan ja Suomella vähäpäästöisenä maana (Suomen energiatuotannon CO2 päästötovat yhtä suuret kuin Puolan yhden hiilivoimalan) siihen on aikaakin, kunhan lisätään hakkuita kuten hallitus on suunnitellut ja Kemijärven ja Kuopion sellutehtaat toteutuvat, että puun kysyntä juuri pohjoisessa Suomessa kasvaisi.
Turpeen osalta hiilitase onkin jo mininkertaisesti kunnossa ja sen tuotantoa voitaisiin lisätä, sillä todellisuudessa turvetta muodostuu moninkertainen määrä kuin mitä sitä nykyään käytetään. Tietenkin turpeen vesistövaikutukset pitää huomioida.
http://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_tie_001_fi.html
Tilastokeskuksen Suomen hiilidioksiditase kertoo, että energiatuotanto päästää hiilidioksidia noin 38 milj.tonnia vuodessa. Etelä-Suomen kaupunkien kivihiilen poltto tuottaa siitä 8,8 milj. tonnia.
Eli kivihiilen polton lopettaminen ( korvataan puulla) laskee päästöt 29,2 milj.tonniin, joka voidaan korvata nostamalla metsien kasvua n. 33 miljoonalla kuutiometrillä nykyisesta 110 milj.m3:stä 143 miljoonaan.
—Yksi kuutiometri puuta sitoo 0,9 tonnia hiilidioksidia.—
Silloin Suomen CO2-päästöt olisivat (maatalous ja epäsuorat päästöt) noin 20 miljoonaa tonnia ja nielut 27,1 miljoonaa tonnia.
Tai jos lasketaan nuo 33 miljoonan m3 puunkasvun sidonta 29,2 milj. tonnia hiilinieluihin, niin tase olisi päästöt noin 20+29,2=49,2 milj. tonnia ja nielut noin 27, 1+29,2= 56,3 milj. tonnia
Hiilitase kunnossa?
Tässä ”Ei Vihreiden” ohjelma hiilidioksidineutraaliin Suomeen.
Suomen liikennepolttoaineet n. 5,0 miljoonan tonnin fossiilisten polttoaineiden kulutus voitaisiin korvata valmistamalla biodieseliä puusta, jota tarvittaisiin n. 50 milj. m3 per vuosi.
Nyt metsät kasavat 110 milj. m3 vuodessa. Oulun ja Lapinläänien alueella metsät kasvat n. 30 milj. m3 vuodessa, joka voitaisiin nostaa helposti kaksin kertaiseksi maapohjien metsänparannuohjelmalla. Lisäksi kavua voidaan vielä parantaa muunkin Suomen osalta ainakin 10 milj. m3, jos ei enemmän, metsien hoitoa parantamalla.
KASVU YHT = 150 milj. m3 vuodessa.
– hallituksen tavoite hakkuille 80 milj. m3
– lisäksi 50 miljoonaa hakkuita polttonesteiden tuotantoon
YHT 130 milj. m3 ja vielä jäisi 20 milj. m3 vuosikasvu vuodessa lisäämään kokonaispuuvarantoa.
Vikipesiasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel: Suomessa 25 % osuus polttonesteiden kulutuksesta vastaa 1,3 miljoonaa tonnia biodieseliä ja 13 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Nesteen biodieselin valmistus vuonna 2015 oli 2 milj.tonia, joka lienee nyt jo paljon enemmän: http://www.biotalous.fi/neste-oil-valmistaa-uusiutuvaa-polttoainetta-innovatiivisella-teknologialla/
