Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa kun olen harventanut vajaa 20 vuotista reunamaetsäsiemenestä lähtenyttä räkämännikköä 1300..1500 tiheyteen ja tehnyt klapeja niistä, niin tulee mieleen, että mäntyä voisi jalostaa myös pelkkä kasvu kriteerinä ensiharvennustulojen lisäämiseksi.
Eli istutetaan 800 kpl/ha laatujalostettua ja 800kpl/ha kasvujalostettua. Ensiharvennuksessa poistetaan kasvujalostetut. Helpottaisi hakkaajaakin, kun erottaisi hyvin jätettävät puut. Minulla suurimmat räkämännyt ovat olleen 16+3 vu0den( siemenestä lähteneet 3v lisää) iän saavuttaneena tyvileikosta 20cm ja pituutta 9..10m. Tiheys on ollut 2500kpl luokkaa hehtaarilla. Jos näistä omista muokkausaloista ennustaisi, niin harvemmassa 1600 tiheydessä kasvaneet jalostetut räkäpuut voisivat olla 30 vuotiaina tyvileikosta 30cm ja pituutta 15m ja tilavuus 1/3 kuutiota. Puut olisivat jo niin isoja, että menisvät 2 harvennusken hintaluokkaan.
Ensiharvennuksessa 800 puuta tekisi jo 200 m3????
Utopiaako vai realismia?
<<<Kyseinen syrjäinen ja etäinen kuvio oli Etelä-Savossa. Siinä kasvoi suurehkojaa pihlajoita, kasvuiässä olevia haapoja ja pieni pyräs istutettuja noin 8 metrisiä kuusia.<<<
Eikö noista kuusia olisi pitänyt katsoa tarkemmin millaisia olivat? Kun kerran maapohja oli entistä peltoa, niin varmasti niissäkin oli jo nähtävissä ennuste tulevasta. Boori? Kosteikon reuna? Oliko hallanarka paikka? Millainen muokkaus, kääntömätästyskö kuoppaan? Ei tehty korkeita mättäitä taimille?
Onko alue kuinka suuri?
Tuossa yhdessä harvennushakkuussa hakkaaja teki melkein jokaiseen jäävään puuhun pilkan 1,5m korkeudelle 10ha alalla. Siksi toivoisin vielä sellaisen elektronisen ominaisuuden näihin hakkuukoneisiin, että hakkupään syöttö pysähtyy, jos sieltä tuleva puu on menossa päin pystyssä olevaa puuta. Joka kerta, kun törmäys näyttäisi tapahtuvan, voisi valot alkaa välkkymään julmettujen äänien kanssa. Luulisi tällaisen ominaisuuden vähentävän pilkat puissa siedettäväksi metsänomistajan kestää.
Videosta:
Ainakin kahdella kameralla olisi pitänyt kuvata ja editoida sitten yhteen. Myös erillinen puhenauha, jota voi editoida kuvaan. Nyt nopeat kuvansiirrot keskustelijoiden välillä tekevät siitä amatöörimäisen. Hyvää materiaalia ja humorististä jutustelua hyvänkin videon tekoon.
Suurin ongelma kotimaisilla yksityisillä sahoilla on ollut sivujakeiden huono kysyntä.
Jenkkimetsureissa sanotaan puutavaran lahonkin menevän sahalle ”Mill”. ”Mill” voisi tarkoittaa tehdastakin. Ei ole näytetty yhtään sahalaitosta, josta selviäisi, mihin tuo sellupuu menee vai meneekö kuorma kuitenkin tehtaalle.
Metsät tienvarsissa näyttävät hakatuilta ja hakkuukohteetkin pusikoilta. Metsien hoito taitaa yleisesti olla jatkuvaa kasvatusta.
Timppa:Reimalle. Tuntuu, ettet oikein käsitä investoinnin ja ylläpidon eroa. Jos minulla on joku tehdas ja sieltä hajoaa joku kone, niin ylläpitääkseni tuotantoa minun on ostettava uusi kone. Kyse ei ole investoinnista.
Juuri näin. Kyse ei ole investoinnista ja kaikki puheet uudistuskustannuksista investointina on vailla perusteita ja voisi jo loppua.
Missä on viljelymetsän kiertoaika 120v? Ivalon pohjoispuolella?
Olen laatuharventanut täällä Länsi-Kainuussa tänä talvena muokatulla maalla lustoista laskien 16 vuotiasta ( lähtenyt metsikkösiemenestä, joten on muutama vuosi vanhempaa) (räkä)männyntaimikkoa tiheyteen 2..3m ja tehnyt niistä 0,5m klapia. Pääsääntö on, että suurimman puut pitää poistaa, sillä ovat lenkoja, latvaa vaihtaneita, kaksihaaraisia ja oksikkaita. Suurimmat suurimmista ovat olleet luokkaa 9…10m ja kannolta 20cm. Kun tuollaisen puun kaataa, niin se näyttää maassa jo niin isolta ihan kuin olisi kaatanut tukkipuun. Suorasti kasvanut ainakin 5 metriin saakka olen pyrkinyt jättämään, josta tyvitukki tulee. Puut ovat sitten pienempiä.
Mitä jos meillä olisi sellainen jalostettu mäntyklooni, joka voisi kasvaa täysillä ja kasvaisi myös laatua muokkausaloilla, joissa on ravinne-epätasapainoa ja jotka voisi jättää kasvamaan tukiksi jo ensiharvennuksessa?
Tällaiset istutukset voisi uudistaa jo 35 vuoden ikäisinä?
Reima Ranta: Jos meillä on täsmälleen saman riskistä pankkitiliä, josta toisesta saa korkoa prosentin ja toisesta kaksi prosenttia. Kun kysytään kumpaanko on taloudellisempaan sijoittaa, niin jokainen täyspäinen vastaa, että kahden prosentin tilille.
Huono esimerkki.
Jos ottaa tuon vaihtoehtoisen sijoitusmuodon (pankkitalletus) koron 2% vertailuksi aukon uudistutamiseen muokkaus+taimet, niin tuo korkotuotto ei ainakaan hakkaa keskimäärin kasvavan metsän tuottoa 35 vuoden ajalta. Pitää muistaa että valtio ottaa joka vuosi 2% tuotosta pääomaveron, mutta ei metsänkasvusta.
Viime vuonna Keski-Suomen hirvenmetsästäjiltä kerättiin pyyntilupamaksuina 382 980 euroa. Vahinkoja korvataan kuitenkin vain noin 70 000 eurolla, vaikka käytössä oli uusi korvausjärjestelmä, jota markkinoitiin metsänomistajille aiempaa parempana.
Maakunnan hirvenmetsästäjät siis maksoivat valtiolle viime vuonna 310 000 euroa ”ylimääräistä”. Kolmessa vuodessa Keski-Suomessa on kerätty hirven pyyntilupamaksuista yli miljoonan euron piilovero.
Valtion ja kuntien palkankorotuksiin uuden työehtosopimuksen mukaan tarvitaan satoja miljoonia euroja tänä ja ensi vuonna. Budjettihan on alijäämäinen 3000 miljoonan verran ja jotta kaikki palkankorotukset eivät olisi velalla katettuja, rahaa valtion pitää haalia tälläkin keinoin.
Palkankorotukset tulevat aina ensin ennen sosiaaliturvaakin.
Puiden kasvulle tärkein tekijä pohjoisempana on maaperän lämpötila kasvukaudella ja roudan sulaminen keväällä mahdollisimman nopeasti. Syväauraus on siinä ylivoimainen muokkausmenetelmä ja jäljet tasoittuvat ajan kanssa, mutta selvä lämpöä imevä kohouma jää puille kasvaa. Hyvä korvaaja auraukselle on nykyisin käytössä oleva ojitusmätästys, joka sopii kuivahkoilta kankailta aina rehevimmille maapohjille . Olen pannut merkille, että jo niinkin matala syvennys kuin 10..20 cm ja pienehkö esim aarin kahden ala tasaisen maan keskellä ei kasva puuta luonnon metsissä ollenkaan. Samaa olen ihmettellyt omilla muokkausaloilla, että miksi tällaisessa syvennyksessä taimet kuolee ja saa istuttaa useammat taimet, jotka sitten kasvavatkin heikosti. Tässä lähellä Metsähallituksen 150 vuotta vanhassa säästömetsässä näitä vähän syvempiäkin jyrkkäreunaisia syvennyksiä on aina siellä täällä, joissa kyllä kasvaa hyvä ja korkea mustikan varsikko. Ovat hyviä marjapaikkoja kyllä, mutta puita niissä ei kasva. Säästömetsän puut ovat ylemmällä osalla mäntyä 20..25 m suurimmillaan 1,5 m3 ja loivalla rinnemaalla kasvaa myös kuusi hyvin. Maapohja on mustikka tai puolukka tyyppiä.
