Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä ymmärsinkö mehtäukon kommentin oikein, mutta tietenkin uudistaminen tehdään ja siihen menee 2500e. Tuon uudistamiskustannuksen, jonka Reima näkee vievän kaikki metsäsijoitukset pakkaselle, mitätöimiseksi laitan myyntituloista lisäksi 2500 e Metsäliiton A-osuuskiin kasvamaan korkoa.
Reima Ranta:Investoimalla metsänhoitoon voidaan kyllä lisätä myyntipuun tuotosta, mutta se ei tietenkään ole vielä tae kannattavuudesta. Kymmeniä vuosia jatkuneella julistuksella on sokaistu metsänomistajia näkemään härkäpäisesti vain metsä. Jaksollisella kasvatuksella voidaan lisätä puuntuotosta, mutta kannattavuuden tae se ei ole ja metsäänkin voi investoida kovin monella tavalla.
Muuttuisikohan tuo minunkin metsäpalsta kannattavaksi sijoituskohteeksi, kun sijoitan viime kesän hakkuutuloista uudistamiskustannusten verran 2500 e Metsäliiton A-osuusksiin 6,5% korolla. Tai vaikka kaikki sen, mitä jää verojen ja uudistmiskulujen jälkeen. Lisäksi metsä kasvaa.
Jalostettukaan siemen tuskin on ominaisuuksiltaan niin identtistä, etteikö puissa olisi silti eroja. Saati sitten jos on kyseessä metsikkösiemen. Kun on katsellut varttuneempia istutuskuusikoita, niin kasvussa saattaa olla jo 10-kertainen ero viereisillä puilla. Joku puu vaihtaa latvaa ja yleensä, jos vaihtaa kerran vaihtaa useamminkin. Joku tekee kaksi latvaa, kolme. Hallan kestossa on huomattavia eroja. Joku kestää huonommin sieni-ja hyönteistuhoja. JNE.
Reima Ranta: Keskustelu kasvatusmenetelmienkin paremmuudesta on puhtaasti esiin noussut korkokysymys.
Mitä tässä esimerkissä pitäisi ajatella korosta?
Viime kesänä sain noin 80 vuotisesta kuusivaltaisesta (suurimmat kuuset 2-kuutiota) 4ha aukkohakkuusta ja 3ha harvennuksesta noin 40 000 e hakkuutuloa. Uudistamisesta sovittiin, että tasaisella ojitusmätästetään ja rinteessa laikkumätästetään 2,5..3m välein. Kuusentaimia istutetaan alueelle 5000 kpl, kun on savolaisen rehevä pohjoinen rinne ja korkealla mäellä hallalta suojassa. Uudistaminen yhteensä 2500e, kun itse istutan. Lisäksi muokkaus työllistää koneurakoitsijaa ja taimet taimituottajaa. Tavoite aukolle 60 vuoden päähän on 400 m3/ha + yksi harvennus 100m3. Rohkenen arvioida tulevaa siksi, että harvennuksessa oli noin 1 ha suurinen 30 vuotias istutettu kuusentaimikko vanhalle pellolle, jossa suurimmat kuuset olivat lukkkaa rk 30cm ja pituus 15m ja hakkuukertymä noin 80m3.
Tanelin linjoilla.
Tukkipuun hinta on puunmyyjälle tärkein tulojen kannalta ja se määräytyy pienellä marginaalilla puutavaran vientihinnoista. Taitaa sahaus olla Suomessa nytkin kiikun kaakun kannattaako. Jotta edes tämä kantohintataso säilyisi keskimäärin tulevaisuudessa, se edellyttää, että muut kustannukset kuten palkat eivät ala nousta suhteessa enemmän ja syövät sitten kantohinnan osuutta pienemmäksi.
Uudehko metsänomistaja:
<<<Voisitko selittaa ns Kemera-rahojen jaon? Paljonko niistä menee tasaikäisten metsien hoitoon toiseen harvennukseen mennessä? <<<
Kemeratuet ojituksen ja metsäteiden osalta kuuluu kaikille metsänomistajille olipa sitten tasaikäisten tai jk-metsien kasvattaja.
RR:ltä kysyisin, eikö Lapissa juuri kannattaisi suorittaa uudistaminen maapohjaa muokkaamalla esim. ojitysmätästämällä? Hinta 350e/ha. Voisi käyttää siemenpuita ja paikkailla myöhemmin istuttamalla. Maapohja lämpenee ja siirtää kasvuolosuhteita satoja kilometrejä etelämmäksi. Päätehakkussa puuta on vastaavasti enemmän, jolla maksaa uudistamiskukulut.
Osaran aukeilla Posion Susivaaralla syväauraurauksilla mänty on kasvanut liian harvassa pilalle liian kovan kasvun seurauksena. Alueella, jota luonnostaan ei voi pitää metsätalousmaana huonon kasvun vuoksi.
Ei varmaan mätästyksessä tai laikutuksissa kiviä tarvitsekaan kaivella. Eikä kantoja nyppiä.
En ole vielä nähnyt sellaista taitoa kaivajalla, jonka kauhaan ei olisi kiviäkin joutunut, kun maa on kivinen.
Ja kyllä niitä kantojakin pitää nyppiä, kun suoria ja yhdensuuntaisia naveroja kaivetaan.
