Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Savimaan oja pitää kaivaa kahteen kertaan, niin alkaa pysyä muodossaan.
Oli väärä linkki edellisessä postauksessani.
Ruotsissa ja Tanskassa palkkakehitys on ollut heikompaa.
X:ään pitänee hankkiutua puimaan nyrkkiä ja haastamaan Niinistöä. Aika railakasta keskustelua.
Tämä on hyvä.
Punavihreä eliittimme on onnistunut taas heikentämään maamme taloutta niin, että Venäjän on helpompi valloittaa Suomi. Kyseessä on osa punavihreän eliittimme hybrisotaa Venäjän puolella Suomea vastaan.
Suomi tarvitsisi reilun devalvaation eli palkkojen laskun, että talouskasvu käynnistyisi. Taas kerran suuri osa vientiteollisuudesta on kiikun kaakun matalasuhdanteessa, kun voitot on ulosmitattu palkkoihin noususuhdanteessa.
Yle ruokkii palkkaneuvotteluja valeuutisilla eli lakkoilkaa toki korkeampien palkkojen puolessa, olette oikealla asialla.
Suomen palkkakehitys on ollut EU-alueen kärkeä eikä kuten Yle kertoo ”jäänyt jälkeen”.
Ekonomistit ihmettelevät Ylen palkkakonetta: Tätä jutussa ei kerrottu.
Ylellä jälleen ostovoimajuttu, josta uupuu täysin talousnäkökulma. Kerrotaan, että reaalipalkat laskeneet euroalueella yhden prosentin ja 2,5 prosenttia Suomessa. Mutta ei sitä, että euroalueella talous +5,7 prosenttia ja Suomessa -0,4 prosenttia. Tai että euroalueella tuottavuus -0,5 prosenttia ja Suomessa -2,0 prosenttia, Kemianteollisuus ry:n ekonomisti Sampo Pehkonen listaa X:ssä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/ekonomistit-ihmettelevat-ylen-palkkakonetta-tata-jutussa-ei-kerrottu/#b98ca7b1
Taitaa tämä hiilinieluhömppäkin vedellä viimeisiä. Onko USAlla ja Kiinalla ollut tallaista pikkutarkkaa EU:n Lulucf-maankäyttöraportointia ja että uhkana on miljardien laskut, jos hakkuita ei vähennetä? Ja kun hiilinieluistakin DI ja IT-konsultti Jarmo Kanerva sanoo: ”Suomen hiilinielu lasketaan väärin”.
Puut sitovat 140 milj tonnia ja metsät puineen 250 milj tonnia.
USA erosi Pariisin sopimuksesta.
EU-komissio julkisti keskiviikkona uuden kilpailukykystrategian, jonka keskiössä on sääntelyn purkaminen, jotta EU pystyy vastamaan USA:n ja Kiinan haasteisiin.
Moitteita ovat saaneet etenkin viime vuosina tehdyt vihreän ja digitaalisen siirtymän säädökset.
Nyt alkaa selvitä Suomen metsien hiilinielun oikea tapa laskea. Myös professori Pukkala vahvistaa, että metsän hiilestä 60% on maaperässä.
Eli CO2-nielu ja CO2-varasto lasketaan kertoimella 2,5*runkopuumäärä.
Tuokin vesien ruskettuminen saa osa selityksen, sillä humuksen määrä maaperässä on noussut lähes 2-kertaiseksi 1960 luvulta metsien runkopuuvarannon noustua lähes 2-kertaiseksi. Maaperään tule hakkuissa kariketta, joka lahotessaan synnyttää humusta ja humus kulkeutuu sitten sadevesien mukana kaikkialle. Humuskin on osa hiilinielua.
Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/
Edellä postattu-DI ja IT-konsultti Jarmo Kanerva sanoo: ”Suomen hiilinielu lasketaan väärin”.
Puut sitovat 140 milj tonnia ja metsät puineen 250 milj tonnia.
Ilvesniemen ja Pukkalan kanssa lähes samat luvut 2,5*104= -260 Mtn (maaperä mukana)
Linkki: https://kanerva.eu/fi/2477/suomen-hiilitase-lasketaan-vaarin/
LUKE ei ole paljastanut maaperän CO2-varaston kokoa, mutta sinne LUKE laskee menevän vuosittain karikenielua ja vanhimmasta päästä sitä poistuvan ja näiden erotus on sitten maaperän nielu tai päästö. Tämä varasto kasvaa tietenkin, kun puuvaranto kasvaa, mutta sen kasvua Luke ei näytä missään, ainoastaan tuo erotus joko nielu tai päästö, joka on ollut kivennäismailla viime vuosina – 4 Mtonnin kieppeillä.
Tämän eron ymmärtää parhaiten, kun lasketaan metsien maanpäällinen ja maanalainen kokonais CO2-varasto, joka on noussut 1960-luvulta (1+1,5)*1500=(1500+ 2250) Mtonnista nykyiseen (1+1,5)*2600= (2600+3900) Mtonniin.
Vuonna 2023 siis tuli uutta metsien CO2-varastoa lisää 2,5*17,2= -43 Mtonnia, joka on noin sama kuin kaikki Suomen päästöt.
Miten selitetään, että vuoden 2022 poistuman biomassakuutio (1,3) sitoo enemmän hiilidioksidia CO2 kuin säästöön jäänyt puubiomassa (1,245).
Vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu oli -13,3 Mtn.
Lakselma:
1,245*104-1,34*86,8= 129,48-116,3= -13,2 Mtn
Vuoden 2023 poistuman sidontakerroin on vieläkin suurempi 1,34.
Vuonna 2018 on saattanut olla ojitetuilla turvemailla maapäästöjä enemmän, kun oli kuva ja kuuma kesä, mutta sen jälkeen ja nämä pari viimeistä kesää ovat ainakin siellä, missä niitä ojia on eniten, olleet niin sateisia ja märkiä, että turvemaiden pitäisi olla paremminkin nieluja. Joten tämä viime vuosien maapäästöjen nousu, jotka selitetään keskikömpötilan nousulla, ovat vähintäänkin epäilyttävät.
Ei kai yhden asteen lämpimämpi koko kasvukauden läpimärkä turve pelkästään hajoa, vaan kasvaakin.
Lisäksi ojitetuilla turvemaiden laskennassa on puutteita, kun ei huomioida niiden luonnontilasena ollessa olleiden metaanipäästöjen poistumista ojituksilla, joka poistaisi nämä nyt lasketut maapäästöt kokonaan.
Tässä vanhassa Ojasen tutkimuksessa huomattava määrä ojitetuilla soilla olleista mittauspisteistä oli CO2-nieluja jopa -5 tn/ha/v.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Eiköhän Laurenkin saane lokaa niskaan kuten uusi ympäristöministeri, kun meni paljastaman, että luontojärjestöjen siunaama soiden ennallistaminen lämmittääkin ilmastoa.
Ojitusalueiden 5 milj.ha (CH4+N2O) päästöt +12,5 Mtn-ekv nollautuisivat, jos oletetaan, että 4 milj.ha luonnon soiden (CH4+N2O) päästöt n. -12,4 (100 vuoden periodilla) olisivat sama kuin ojitusalueilta poistuneet.
Nythän tätä ei huomioida laskelmissa.
Nyt eletään jo vuotta 2025 eli kuluvan laskentakauden (vuodet 21-25) viimeistä vuotta, joten sitä ei enää pelasteta edes hakkuita vähentämällä, kun ei niitä kokonaan voi lopettaakaan.
Ennakkotiedot vuoden 2023 hakkuiden pudotuksesta olivat 10 Mm3 ja tarkistuneena vain 7 Mm3.
Luken biomassakertoimilla ja hakkuumäärien noustua ei kyllä saavuteta metsien vertailutasonieluja.
