Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 5,191 - 5,200 (kaikkiaan 5,589)
  • Kurki Kurki

    Vänkäri kirjoittaa:
    <<<Juu, ja Suomen oloissa palkkakuluistakin uppoaa suuri osa hallinto- ja työnjohtokuluihin.<<<

    Nuokin paperin tuotantoketjun palkkakustannukset ovat siellä paperin hinnassa mukana.

    Kurki Kurki

    Jo paperitehtaan työkustannukset muodostavat noin 15% paperin maailmanmarkkinahinnasta.
    Kun kaikki palkkakustannukset lasketaan mukaan kannon ja sataman välilla, niin palkkakustannukset paperin maailmanmarkkinahinnasta vastaa lopusta, kun tuotantoketjun voitot vähennetään.

    Kurki Kurki

    Ay-liike historiansa aikana on tehnyt Suomeen miljoonia työttömiä.
    Työpaikkoja on sitten yritetty pelastaa devalvaatiolla, jota ay-liike on vastustanut.

    Kurki Kurki

    Tuskimpa tuosta pienestä deflaatiosta ainakaan haittaa olisi, sillä nyt mennään 0-korotuksilla eteenpäin ja näin ostovoimakin kasvaisi.

    Kurki Kurki

    Kerrallahan sisäistä devalvaatiota ei tarvitse tehdäkkään.
    Nopein tapa olisi tehdä se muutaman prosentin laskulla vuodessa useamman vuoden aikana nykyisen 0-linjan sijasta, joka on tuskastuttavan pitkä tapa ja epävarmakin, sillä myös Ransakssa on hankkeilla vähän järeämpi sisäisen devalvaation tapa eli palkkojen jäädytys.

    Kurki Kurki

    Suomalaisten on itse pidettävä huoli omasta kilpailukyvystään. Ei siitä euroa kannata syyttää.
    Meillä on nyt kiinteä valuutta, kuten on ollut suurimman osan aikaa II-maailmansodan jälkeen.
    Ja aina päädyttiin devalvaatioon, jossa palkkatasoa sitten laskettiin 20–40%, kun se oli noussut liikaa tuon verran kilpailijamaihin nähden ja kilpailukyky meni.
    Nyt devalvaatiomahdollisuutta ei ole, joten kilpailukyvystä huolehtiminen on erityisen tärkeää.
    Nyt euroaikana kilpailukyky on mennyt Saksaa 30% korkeammilla palkankorotuksilla. Tarvittaisiin sisäinen vastaava devalvaatio.
    Ihmetystä vain herättää se, että näin on taasen päässyt käymään, eikö suomalainen palkannsaaja opi mitään?

    Kurki Kurki

    Puun takaa:
    Vesitalouskaan ei läheskään aina ole kunnossa, vaikka vettä ei aivan maanpinnalla näkyisikään.

    Lämpösumman vaikutus puun kasvuun perustunee siihen, että maapohja on kasvukaudella lämpimämpi suuremman lämpösumman alueella kuin alemman. Tämä on käynyt ilmi pohjoisen Suomen aurausalueilla, joissa kasvupaikka on ikäänkuin siirtynyt 500 km etelämmäksi ja kasvu vastaa eteläisemmän Suomen kasvulukuja.
    Ilman lämpötila ei näyttäisi olevan sellainen este kasvun edellyttämälle yhteyttämiselle, kuin maanlämpötila, josta ravinteet tulee kasvulle.

    .

    Kurki Kurki

    Minulla syksyllä harvennettiin 20 vuotias männyn istutustaimikko, joka pinta-ala oli 0,9ha ja hakkuumäärä 60m3 eli 67m3 hehtaaria kohden. Se oli räkämännikkö ja kerran lannoitetu RPK:lla.
    Suurimmat puut olivat 10 m ja rk-mitta noin 20cm.
    Leimasin nauhoilla alan ja lähes kaikki suurimmat lähtivät hakkuussa, sillä eivät olleet tukkipuiksi kelvollisia kasvattaa lenkouden ja latvanvaihtojen vuoksi.
    Tosin muutamia tuota kokoa jäi, kun olivat laadukkaita.
    Kasvu nyt kiihtyy harvennuksen jälkeen ja arvioisin, että 30 vuoden ikäisinä suurimmat puut ovat 15m ja rk 30cm.
    Näin täällä Länsi-Kainuussa.

    Kurki Kurki
    Kurki Kurki

    Timppa sanoo yllä.

    Tuohan on suorastaan nerokas tapa lisätä valtion verotuloja nyt, kun velkaakin otetaan 10 miljardin euron luokkaa vuodessa.
    Tuhotaan kaikki taimikot vuosittain ja valtion tulot raketoi.
    Ehkäpä nämä ”kuokkavieraat” ovatkin talousasioissa paljon meitä viisaampia.

Esillä 10 vastausta, 5,191 - 5,200 (kaikkiaan 5,589)