Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Nuokin Destiasta saadut rahat on pian syöty.
Vaikka tehtiin 0-korotus 2-vuodeksi, palkkaperintöä näille kummallekkin vuodelle tulee 1%, joka nostaa valtion ja kuntien menoja jo 500 miljoonaa euroa vuosittain.
Seuraavana on sitten vuorossa Metsähallitus.
Pieni suupala sekin.
Valtion ja kuntien rahantarve perusteettomiin palkankorotuksiin 7000 miljoonaa/ vuosi tästä hetkestä ikuisuuteen vuoden 2008 jälkeen ovat varsinainen moolokin kita.Todennäköisyys, että mätästäjää ei löydy, on 100%.
Yrittäjää et saa töihin.
Joku maatilakaivurin omistaja voisi olla vaihtoehto, mutta konehan ei oikein sovi kannokkoon.
Olen itse yrittänyt saada noin 1 ha alueen ojien kaivua vuosia itse kyselemällä urakoitsijoilta, mutta turhaa oli.
Nyt asiaa hoitaa Metsägroup.
Anna tehtäväksi metsänhoitoyhdistykselle tai metsäfirmalle.<<<Mutta mikäs siinä, turvetuotanto pyörimään omillaan ilman veronmaksajien tukea.<<<
Mitähän tukia tuorvetuotanto saa?
Turvetyöpaikat ovat niitä oikeita työpaikkoja, joista tulee myös verotuloja.
Turpeellahan on nyt turvevero, joka vähentää turpeenkäyttöä kivihiilen hyväksi.Neulasanalyysi maksaa noin 80e.
Laskisin näin boorin tarpeen.
Yaran booriravinne rakeisena 300kg/ha ja booripitoisuus 0,75% tarkoittaa booria hehtaarille 2,25kg/ha.
Vesiliukoisena solubooria 25kg (n.5kg booria) saa riittämään noin 2,5 hehtaarille.Kyllähän sitä rahaa tarvitaan julkisen sektorin perusteettomiin palkankorotuksiin.
Vaikka tehtiin 0-ratkaisu viime syksynä 2-vuodeksi, niin kuitenkin palkkaperintöä molemmille vuosille tulee 1% molemmille vuosille.
Miksi ei jäädytetty palkkoja?
Tuo 2% tarkoittaa että korotuksiin pitää ryöstää lisää muilta suomalaisilta noin 500 miljoonaa euroa vuodessa entisten perusteettomien ryöstöjen 7000 milj. euroa/vuosi.En tiedä millä tiheydellä Suomenkin alueella myyriä koepyydetään, mutta melkoisella varmuudella voi sanoa, että aivan liian harvalla seulalla ja sitten ennusteet paikallisesti ovat sitä mitä ovat.
Tärkeintä tietenkin olisi ennen istutuskauden alkua jo tietää minkä verran myyriä olisi seuraavana talvena.
Istelleni se on aivan sama, sillä joka tapauksessa viritän loukut ensi kesänäkin omille taimikoille.<<<Verohan tietysti vielä menee 17 eurosta, kun ensin vähnnetään menot. Puun ostajan maksamaan hintaan (17 €) ei puun myyntivoiton vero vaikuta. Eli sitä ei oteta huomioon, kun lasketaan kuinka suuri osuus sellun hinnasta tulee puun myyjälle.<<<
Mäntykuitu ainakin täällä harvennuksissa on alle 15 e/m3.
Vastahan puun myyntiveroa korotettiin, joka laskee puunmyyjän tiliä.
Puun myyntivero menee valtiolle ja kunnille työntekijöiden (700 000) perusteettomien palkankorotusten 25%=7000milj.euroa/vuosi maksamiseen. Perusteettomien siksi, että mitään uutta jaettavaa ei Suomen talouteen ole tullut 5 vuoteen.
Ja tuo perusteettomien palkankorotusten määrä 7000 milj.euroa/ vuosi tästä ketkestä ikuisuuteen on juuri Suomen kestävyysvajeen suuruinen.
Näitä palkankorotuksia voisi ihan hyvin myös kutsua ryöstöksi muilta suomalaisilta.Pitkäparralle:
Lainaan tuolta aiemmasta postauksestani tähän ketjuun.<<<Puun takaa.
Ymmärrät asian nyt virheellisesti kuten varmasti kaikki tämän lehden keskusteluun osallistujatkin.
Nyt puhut vain sellu-ja paperitehtaan työpalkoista.
Eihän ne ole kuin murto-osa koko paperin tai sellun tuotantoketjun palkoista.
Koko tutantoketjun (kannolta vientisataman laivaan) palkathan nousee, kun palkkoja korotetaan eli hakkuukoneen kujettajan, hakkuukoneen tekijoiden (Ponsse), puurekan kutjettajan, puurekan valmistajien (Sisu), kemikaalien valmistajien, satamassa ahtaajien, jne.Koko tuotantoketjun palkathan on mukana lopputuotteen maailmanmarkkinahinnassa eivät ainoastaan paperi-tai sellutehtaan työntekijöiden.<<<
Hyvä niin, että Oulussa riittää töitä.
Toivottavasti pitkään.
Tässä paperitietoa Euroopasta.Länsi-Euroopassa vuonna 2012 tuotettiin graafisia (kopio, paino) papereita 49,9 milj. tonnia, josta Suomessa n. 17%. Jos olisi kilpailukykyä, niin Suomihan voisi vallata ihan hyvin lisää markkinaosuuksia jopa Euroopasta. Mutta kun ei ole niin tuo Suomen 17% tulee koko ajan laskemaan.
Pakkauspapereissa ja kartongeissa Suomen osuus Euroopan tuotannosta on vaatimattomat 9%.Selityksessä, että Suomen paperin vienti Eurooppaan laskee siksi, että Euroopan kysyntä laskee ei oikein kerro koko totuutta, sillä Suomen tuotanto on pientä.
Jos olisi kilpailukykyä, niin Suomi olisi voinut ja voisi pitää markkiosuutensa tai jopa lisätä.