Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<<<Saksassa vuositulot on 2-3x suuremmat kuin suomessa, ja tämä on tosi.<<<
Saksassa n. 25% kaikista työpaikoista on matapalkka-aloja alle 10 e/h tuntipalkoilla.
Saksassa vastaavan palkan kuin Suomessa ostovoima on kymmeniä prosentteja parempi kuin Suomessa siksi, että hintaso on kymmeniä prosentteja alempi kuin Suomessa.<<<Mistä muuten johtuu, ettei laajoja myyrävahinkoja ole nyt ollut moneen vuoteen?<<<
Kyllä paikallisesti nyt lumien sulettua näkee viime talvisia myyrien reikiä heinäisissä paikoissa metsässä.
Viime kesänä sain loukuilla Viitasaarella noin 40..50 metsämyyrää hehtaarin alalta. Nyt keväällä ei ollut yhtään syötyä tainta. Jos tuo määrä olisi jäänyt talveksi, niin pahaa jälkeä olisi tullut kuusentaimille. Tosin vähäluminen talvi ei varmasti suosinut myyrien talvesta selviämistä.
Tuossahan on vain paperitehtaan palkat vertailussa ja vaikka Suomen koko tuotantoketjun palkat paperiteollisuudessa olisivat Saksan tasoa, niin silloinkin paperitehdas Suomessa oli kannattamaton, sillä etäisyys Suomesta keski-Eurooppaan jo vaatii sen että palkkatason on oltava 10..15% Saksaa alempi.
Näin se vain menee.
Muussa teollisuudessa tilanne on vielä huonompi Saksan eduksi, sillä tyottavuus paperitehtaassa on samaa tasoa molemmissa maissa, mutta muussa teollisuudessa tuottavuus jää reilusti Saksan tasosta.
Muulle teollisuudelle yhteivaluutassa palkkojen yläräjän määrää tuottavuus -15%, tunnettuus -10% ja etäisyys -10% eli Suomessa palkkataso voi olla enintään 3/4 Saksan tasosta.
Näin se vaan menee.
Kannattaa hyväksyä, että ei olisi käynyt kuten nyt taas.
Suomessa viennin vauhdittamisesksi ja vientivetoisen kasvun käynnistämiseksi tarvittaisiin 20..30% ( luvuissa muka alennus, jotta vienti varmasti käynnistyy) devalvaatio eli palkkojen lasku.Se että valtio nostaa kuluttajan veroja ja ostovoima siksi laskee, ei ole mikään peruste palkankorotuksille, sillä silloin käy niin, että työpaikat loppuu tai ne siirretään muualle.
6tukille:
<<<Yritys (Metsä Tissue) selvitti usean vuoden aikana vaihtoehtoja yli-ikäisille erikoispaperi-koneilleen (ruuanlaitto- ja leivinpaperit) Mäntän tuotantolaitoksilla. Useita
mahdollisia vaihtoehtoja selvitettiin sekä Suomessa että Manner-Euroopassa.
Kesällä 2010 yritys valitsi Manner-Euroopan vaihtoehdon läntisessä Saksassa Dürenissä.
Suomessa keskeytymättömän kolmivuorotyön työvoimakustannukset ovat 52 e/h ja keskeytyvän 35 e/h, Saksassa vastaavasti 35 e/h ja
27 e/h eli 20–30 prosenttia matalammat kuin Suomessa.<<<Tuossa yllä vuodelta 2011 vertailua (lainaus sivulta 50) rakennetaanko paperitehdas Suomeeen vai Saksaan.
Eipä juuri houkuttele investoimaan Suomeen.
Suomestahan on lähtenyt 15 000 paperialan työpaikkaa ulkomaille (paperin kulutus lisääntyy maailmalla koko ajan) nyt euroaikana juuri menetetyn kilpailukyvyn (palkankorotusten) tähden.Alla koko tutkimus, josta lainaus, nimeltä "Miksi Saksa menestyy".
http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B251.pdfTimpalle.
Paperin kulutus (linkki alla) kasvaa koko ajan maailmalla.
Suomessa on jouduttu sulkemaan paperitehtaita kilpailukyvyn puutteen tähden ei maailman laskevan kulutuksen tähden ja siinä on mennyt euroaikana (ei voi devalvoida kilpailukykyä takaisin) 15 000 työpaikkaa.
Ja syy tuohon on suomalaisten palkkojen nousu kilpailijamaita enemmän. Silloin kun metsä vastasi Suomen koko viennistä 3/4, niin tämä Suomen ikuinen ongelma, joka jatkuu ja jatkuu vieläkin, ”kilpailijamaita nopeammin nousevat palkat” veivät metsäteollisuuden kilpailukyvyn aina muutamassa vuodessa ja tuo kilpailukyvyn palautus tehtiin devalvaatiolla, jota vasemmistopuolueet ja ay-liike vastusti ”tulonsiirtona köyhiltä suurpääomalle”.
Tottakai se on sitä, mutta jos kilpailukykyä ei saa palauttaa devalvaatiolla tai ei voi paluttaa sitä kuten nyt euroaikana, niin metsäteollisuus lopettaa toimintansa Suomessa ja siirtyy muualle eikä niitä työpaikkoja sitten ole.
Eihän tässä ole mitään järkeä.Munullakin on tuollaista räkämänniköä kasvattavaa maapohjaa viitisen hentaaria, joista vanhin n.1,0 ha nyt 20 vuotias jäi aluksi tiheän koivuvesakon sisään ja ehtivät kasvaa 3..4 metrin mittaisksi. Tuo vesakko oli sellainen näköeste, että siinäpä ei taimien suoruutta osannut arvioida enkä osannut silloin edes kiinittää sellaiseen asiaan edes huomiota kuten nyt teen. Minulla nuo vanhimmat on vielä pahempia kuin ammatti-raivaajan linkittämä kuvan puusto, mutta suoraan kasvava aluskasvukuusikko näyttäisi sitten olevan se hyvälaatuinen kasvatettava loppupuusto, kun harventaa ensin räkämännikön nyt 10 m mittaisena ja sitten 15 vuoden päästä poistaa kokonaan.
Tuo ensimmäinen hehtaari on kyllä opettanut kantapään kautta sen, että rehevällä maapohjalla männyntaimien suoruus on joka kevät arvioitava ja käänneltävä ruoraan lumen painamat ja pidettävä vesakko kurissa että suoruutta voi arvioida.Ranelta oikea analyysi Suomen tämän hetken ongelmiin johtaneista syistä.
Ne syyt ovat juuri palkankorotukset, niin teollisuuden kilpailukyvyn menetyksenä että julkisen sektorin alijäämän kasvuna.
Julkisen sektorin alijäämä 7000 miljoona on juuri sama summa kuin mitä palkkoja julkisella on nostetu vuoden 2008 jälkeen ja tuo summa pitää löytyä joka vuosi tästä vuodesta hamaan tulevaisuuteen.
Alijäämä hoidetaan tietenkin velalla ja sitä velkaa tulee jo 10 vuodessa järkyttävät 70 miljardia nykyisten 100 miljardin lisäksi.
Miksi ay-liike tekee tällaista?Timpalle:
Ensiksi pitää tietää, miksi Suomessa on jouduttu devalvoimaan valuutta lukemattomia kertoja.
Devalvaatio suoritettiin markka-aikana siksi, kun Suomessa palkkataso nousi kilpailjamaita enemmän vuosien mittaan ja valuutan arvon laskulla (devalvaatio) palutettiin sitten viennin hintakilpailuky.Näin jouduttiin tekemään Holkerin myös hallituksen jäljiltä, kun palkat nousivat n. 40% 4 vuoden aikana ja kilpailijamaissa kuten Saksassa vain 6..7%.
Yritysten ottamat valuuttavelat kasvoivat devalvaatioprosentin verran ja kaatoi yrityksiä massoittain, josta seurasi pankkiriisi. Ilman devalvaatiota mitään niin järkyytävän syvää lamaa (600 000 työtöntä) ei olisi tullut, vaikka neuvostokauppa romahtikin. Nyt neuvostokauppa oli siinä ikävänä pienenä lisänä.
Devalvaatio ja kellutus aiheutti 1990-luvun syvän laman ja samalla palautti vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja uusi vientivetoinen nousu saattoi alkaa nopeasti, sillä olihan puunjalostustehtaat vielä pystyssä.Puun takaa.
Ymmärrät asian nyt virheellisesti kuten varmasti kaikki tämän lehden keskusteluun osallistujatkin.
Nyt puhut vain sellu-ja paperitehtaan työpalkoista.
Eihän ne ole kuin murto-osa koko paperin tai sellun tuotantoketjun palkoista.
Koko tutantoketjun (kannolta vientisataman laivaan) palkathan nousee, kun palkkoja korotetaan eli hakkuukoneen kujettajan, hakkuukoneen tekijoiden (Ponsse), puurekan kutjettajan, puurekan valmistajien (Sisu), kemikaalien valmistajien, satamassa ahtaajien, jne.Koko tuotantoketjun palkathan on mukana lopputuotteen maailmanmarkkinahinnassa eivät ainoastaan paperi-tai sellutehtaan työntekijöiden.
