Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vielä kerran.
Puutianen lisääntyy imemällä verta hirvieläimistä, ketuista, susista, ilveksistä, jäniksistä, myyristä jne.
Osa puutiaisista levittää sitten borrelioosia (joka tulee punkkeihin ilmeisesti juuri myyrien verestä).
Kuta vähemmän metsissä on puutiaisen lisääntymisen kannalta tärkeitä verenimentäisäntiä, niin sitä vähemmän on puutiaisia.
Ja kuta vähemmän on puutiaisia, niin sitä vähemmän on borrelioositartuntoja, sillä myyräkannan aina välillä romahtaessa borrelioosia kantavavin puutiaisten määrä myös romahtaa.
Eli kuta vähemmän näitä verieläimiä (myös ketut ja sudet ) on luonnossa, sitä vähemmän borrelioosia.
Vuosia sitten ajelin Ranualta Posiolle, joka on tuota Osaran aluetta.
Kun muistelen, tienverren taimikot olivat huonokasvuisia ja harvoja.
Isommistakin n. 6..8m taimikoista näki jo latvakasvun lyhyydestä n. 10…20cm, että kasvu ei ollut mitään huippua ehkä n. 1..2 m3/ha eli heikonlaista.
Toki välillä oli vanhempia tukkia kasvavia mäntykankaita ja Posion keskustassa sitten muistelen nähneeni jo kuution kokoisia isoja mäntyjä.
Ensi kesänä pitänee tämän keskustelun innoittamana käydä tuolla alueella tutustumassa Osaran aukeiden kehuttun Susivaaran metsiin.Tosin tuo metsälehden artikkeli koskikin Kittilan aluetta, jota Levikin on.
Ja sen tienvarren taimikosta kirjoitinkin eilen tähän ketjuun.
Näkemäni perusteella Kittillästä löytyy erittäin hyviä maapohjia, jotka varmasti kasvavat 5..7 m3/ha/v, kunhan suoritetaan maanmuokkaus ja taimikon hoidot ajallaan.Kun autolla liikkuu pääteitä, niin näkee varsin vähän.
Mutta tuo pisti silmään, että Lapissa ei juurikaan auton ikkunasta näkynyt taimikoita.
Tuossa välillä Sodankylä-Kittilä oli yksi sellainen kovan kankaan männyntaimikko, jossa oli siellä täällä isoja vanhoja mäntyjä. Kävin kävelemässä taimikossa ja yhden lähellä olleen aihkipetäjän luona. Petäjä oli erittäin tuuhealatvainen ja hyväkuntoinen ja suorarunkoinen kuten kaikki muutkin mitkä näkyivät kankaanlaen yli taivasta vasten ja n. 15..16 m pitkä ja rinnankorkeudelta n. 50cm läpimitaltaan. Taimikko oli myyrävuosien jälkeen surkeaa katsottavaa ja aika harvahkoa ja sellaista 0,5m korkuista ja alle. Maapohjaa ei ollut muokattu.
Jos ei olisi ollut noita vanhoja komeita mäntyjä, niin taimikosta päätellen olisin arvioinut että paikalle ei kovin kummoista metsää kasva.
Kyllä Lapissa näkee ihan hyvin kasvavia männiköitä teiden varsilla, mutta yleisilme on tietenkin, että metsät ovat vähäpuustoisia ja huonoja.
Sen johtunee siitä, että ainakin lähellä metsärajaa ei metsätaloutta harrasteta, eikä siten uudistusvaiheessa suoriteta metsän parannustoimia eli ojituksia ja maanmuokkauksia.Voinee käyttää hirvieläinten metsästykseen.
AJ:
Kurki: kasvukausi Lapissa on noin puolet lyhyempi kuin eteläisimmässä Suomessa. Myös korkeus merenpinnasta vaikuttaa lämpösummaan. Kasvu on lämmön, veden ja ravinteiden yhteisvaikutus. Siksi mm. ojittamaton suo kasvaa heikommin kuin ojitettu.”Laitoin kuvan kuukausi sitten tuonne Lukijoiden kuviin, sivu 3 ”Männikkö Levillä”.
Näyttää se mänty kasvavan lämpösummasta huolimatta tuolla puurajallakin ja vielä korkealla.Voisiko aloittaja täsmentää millainen maapohja tuolla puukuviolla on.
Onko räme, ojitettu räme tai suo?
Onko kangas, kuiva, tuore?
Onko muokattu, muokkaamaton?
Onko simenlähtöinen taimikko?En yhtään ihmettele sitä että kivinen tai kallioinen, kuiva, typetön maapohja juuri ja juuri puuta jaksaa kasvaa, sillä niitä löytyy kyllä missä päin Suomea tai mailmaa tahansa.
Tuo kuva Osaran aukeilta kyllä näyttäisi jo kertovan että kiertoaika 60 vuotta ja 500 m3 pitää hyvin paikkansa.
Lämpösumma ei Suomen alueella aina puurajalle asti ole juuri minkäänlainen kasvuarajoite, vaan kasvu on kokonaan kiinni maapohjasta.Metsäkupsa:
”Metsään ja yleensä omaisuuteen kohdistuu usein verotuspaineita jostakin suunalta.Onko kyseessä sitten”kateusvero”,”omistavan luokan vero”ym.Usein veroa metsäomaisuudelle vaatineet vasemman laidan kannattajat,joilla itsellä metsät hankkimatta tai perimättä.”Jukisen sektorin viime vuosien perusteettomat palkankorotukset, jotka vaati verokertymän lisäystä 10 miljadia euroa/vuosi, ovat syy näihin uusiin verotehtailuihin.
Mitään kuntauudistusta ei tarvitsisi kaavailla Suomeeen, jos nuo palkankorotukset peruttaisiin.
Rahaa riittäisi vaikka mihin.Samaa mieltä olen aloittajan kanssa, että metsähoitomaksu ( minulle 100 e vuodessa on pieni maksu) kannattaa mielummin säilyttää, sillä se on jonkinlainen este uusille metsän veromuodoille.
Eilisessa Maaseudun tulevaisuudessa Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra ehdottaa metsämaksuksi 50 euron vuosimaksua hehtaarille eli 5000 euroa 100 hehtarin metsätilalle.
Yksityisajattelua tietenkin, mutta järjetön vero nykyiseen metsänhoitomaksuun verrattuna.
