Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Viime talven harvennushakkuussa, jota oli 6 ha, leimasin n. 5ha hakkuualasta. Metsä oli lenkoista n.12 ..18 m rämemetsää, josta merkitsin nauhalla suorimmat ja parhaat jättöpuut. En tiedä kannattiko, sillä tuo loppukin, joka jäi lemaamatta, on motomiehen jäljiltä ihan samanlaista kuin leimattukin. Se mitä opin tuosta leimauksesta oli, että ei kannata ottaa huomioon ajouria, vaan leimata koko alue, sillä ajouran paikka kannattaa jättää motomiehen harkintaan.
Leimaamalla voi tietenkin vaikuttaa jäävän puuston tiheyteen ja siihen, että parhaimmat ja isoimmat puut sitten jää varmasti metsään, ettei motomiehelle harvennuksilla tule kiusausta kaataa yhtä isoa, kun pitäisikin kaataa 3 pienempää eikä kuutioita tulisi yhtään enempää.Taneli:
”Niin tai näin, en kannata JK:ta metsässä.
Metsälakiin se pitää kuitenkin saada, että loppuu se marina ja saadaan mahdollisimman paljon metsää edes jonkinlaisen hoidon piiriin.”En kannata minäkään.
Ja tuosta hoidosta JK-metsistä epäilen, että taphtuneeko mitään, sillä sen varjolla voi olla edelleenkin tekemättä mitään.Hemputtaja:
”Laissa riittää pelkkä uudistumisvelvoite, joka ei tietenkään ole ihan helppo määriteltävä.”Juuri tuota pykälää myös tarvitaan JK-metsissä, sillä kaikissa tapauksissa sitä uutta taimikkoa ei sinne metsään kyllä synny luonnostaan.
Reikäperkausta teen kuusille, siksi että täällä Kainuussa ja Viitasaarellakin kesähallat ovat se syy, jos aukko uudistetaan kuuselle.
Vasta sitten, kun kuuset ovat 6..7m niin uskaltaa poistaa vesakkosuojauksen eli pääkasvain on jo sillä korkeudella että halla ei keskimäärin yllä niin korkealle.”Paljonko veikkaat Kurki niitä ”pärjääjiä” olleen silloin holoseenikaudella ja verrataanpa sitä tämänhetkiseen ihmispopulatioon.”
Eihän se ole ihmiskunnan vika, jos nyt alavilla mailla veden noustessa joutuvat miljoonat ihmiset vaikeuksiin, kun syy siihen on luonnollinen lämpeneminen.
”Sitä ei varmaankaan todella voi tietää, että lisääkö kasvihuoneilmiö kasvullisuutta vai ei, koska ilmasto-olot muuttuvat. Aika oleellinen ongelma on kuitenkin mannejään sulaminen. Varmuudella voi sanoa, että se nostaa merenpintaa. Aika paljon asuu porukkaa alavilla mailla. Mihinkä esim bangdeshiläiset asutettaisiin?
Mitä se pohjoisen napajään sulaminen vaikuttaisi Pohjois-Atlantiin ja Golf-virtaan. Hiipuisiko se virta, jolloin meillä voisi olla tosi kylmää vaikka jossain muulla olot paranisivat? Mistähän päin pitäisi varulta ostaa tontti?”
Eikö tuo mennyt historia vastaa kaikkiin noihin kysymyksiin. Lämpötilan nousu nyt ei olisi ensimmmäinen kerta sitten jääkauden.
Haloseenikaudella mannerjää oli 1000 km pohjoisempana kuin nyt eikä pohjoisnavalla ollut jäätä kesäisin.
Mitenkähän silloin pärjättiin alavilla mailla?
Nuo lämpöjaksot olivat luonnollista vaihtelua, kuten varmasti tämä nykyinenkin, jos sellaista yleensä tulekaan.Kyllä ammattijärjestöt ottavat taas vastuuta jäsenistöstään.
Palkat onkin nyt mitoitettu kalliiden paperilaatujen ja innovaatioiden ei bulkin mukaan, joita suomalainen metsäteollisuus ei tuota ja liekö niitä olemassakaan.
Eli kaikki bulkkin tuotanto l. paperi, sellu, kartonki, puutavara jne. joutaakin loppua, sillä palkat on nyt ainakin oikealla korkeudella.
Viis muusta.Jatkoa.
Itse kannatan vastuuta ottavaa ammattiyhdistysliikettä, jollainen on Ruotsissa ja Saksassa eli Suomessa palkkoja nostettaisiin kilpailjamaiden tahtiin esim. Saksan mukaan työn tuottavuus huomioiden ja näin kilpailukyky säilyisi aina pitkässä juoksussa.
Joku voi ajatella että eihän paperin hinta satamassa sisällä kuin minimaalisesti palkkakustannukisa ja eihän palkat ole mikään kustannustekijä.
Ikäväkseni joudun ilmoittamaan, että suomalaisen paperin hinta sisältää vain suomalaisia palkkakustannuksia ja tuotantoketjun voittoja karkeasti suhteessa 90%/10%.
Sillä kaikkien paperiin liittyvien kustannusten takana on vain palkkoja ja voittoja.Esimerkinä palkan sos.kulut:
Nehän voitaisiin maksaa palkkana käteen, mutta silloin palkansaaja itse joutuu säästämään eläkkeensä, työttömyysvakuutuksensa jne.Esimerkkinä pääomamenot.
Velan lyhennykset investoinneista sisältävät esim. tuotantolaitoksen rakentaneiden työntekijöiden palkkoja ja rakennusyritysten voittoja.
Korko taas menee rahalaitoksen tuontekijöiden palkkoihin ja komeiden toimistotakennusten pääomamenoihin, jotka taas sisältävät vain palkkoja ja voittoja.Palkan veropidätykset menvät suurimmaksi valtion ja kuntien työtekijöiden palkkoihin ja ulkopuolisiin hankintoihin, jotka taaas sisältävät vain palkkoja ja voittoja.
Kaikki paperin kustannustekijät näin avattuna sisältävät vain palkkoja ja voittoja.Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos palkat Suomessa nousevat 2-kertaisiksi, niin paperista pitää maaimanmarkkinoilla saada myös 2-kertainen hinta.
Entä kun kilpailijamaissa ei korotetakkaan palkkoja ja sieltä ostajat saavat nyt paperia puolta halvemmalla?
Menisikö suomalainen paperi kaupaksi?
Hyvä kysymys?
