Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Glalle sanoisin, että en tarkoittanut näitä kasvupaikka eroja, vaan sellaisia homogeenisempiä maapohjia, jotka ovat laajemmin esimerkiksi tuoretta kangasta.
Kangasniemellä yhtä esimerkkitapausta tarkastellessa, kuuset istutettu riviin ja pituutta n.12 m, huomaa että jo viereiset puut saattavat olla tilavuudeltaan suhteessa 1:3 ja monet kuuset ovat jatkuvasti latvaavaihtaneita ja susipuita.
Vaikka siemen onkin nykyisiltä siemenviljelyksiltä, siemen ei ole kuitenkaan niin tasalaatuista kuin esimerkiksi pistokkaista kasvatettu metsä, josta sitten voisi jo paremmin päätellä kasvupaikan ominaisuuksia, kun kaikki taimet olisivat kasvugeeneiltään samanlaisia.
Eikö noista hyvinkasvaneista kuusista kannata ottaa ensi talvena oksia ja niistä yrittää kasvattaa pistokkaita mini kasvihuoneissa ja perustaa niistä itse sitten siemenviljelmä.
Kun on katsellut noita kuusen istutustaimikoita, niin puiden välillä on kyllä järkyttäviä kasvueroja, vaikka siemen olisi saatu siemenviljelyksiltä.
Muistelen että Metsätutkimuslaitos tai joku muu taho on tehnyt hyvin kasvaneista kuusista otetuista pistokkaista koeviljelmän, joka olisi sitten kasvanut 30 vuodessa 750 m3/ha.
Ilmastonmuutos ( lämpeneminen) saattaa olla tosiasia, mutta eihän sitä näin lyhyen ajan jälkeen voi varmasti todistaa, vaan siitä voidaan saada alustava varmuus vasta ehkä 100 vuoden kuluttua.
Mutta tämä lämpeneminen, jota ilmastonmmuutoseksi sanotaan, on varmasti suurimmalta osin luonnollista, sillä ilmastohistoriassa lämpötiloissa on menty vuoron perään hurjasti ylös ja alas. On vain sattumaa ja siten merkityksetöntä, että CO2-päästöjen lisääntyminen tapahtuu samaan aikaan tämän luonnollisen lämpenemisen kanssa.
Tuossa alla Grönlannin lämpötilat jääkauden jälkeen, jotka kuvastavat hyvin Suomenkin alueen lämpötilan muutoksia samalta ajalta.
Jotta linkki avutuisi ylimääräiset välit kannattaa navigointipalkissa sitten poistaa.http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
Mitenkähän saisi tämän GLAn linkin aukeamaan, kun siinä ei näytä ollenkaan olevan pitkiä sanoja eikä siten ylimääräisiä välejä, mutta ei vain aukea?
http://ilmasto.org/media/seuraukset /eu_1meter_lg_1000px.gif
Joo avautuu se. On siinä yksi väli.
Millainen tuo putki on?
Muovia?
Miten pysyy pystyysä?
Onko valoa läpäisevä?Kyllä tämä nykyinen lämpeneminen on suurimmalta osiltaan luonnollista kuten aiemmatkin.
Muun muassa metsäntutkija Kari Mielikäinen on tätä mieltä.Mitätäpä muuta tuosta täällä kylmässä pohjolassa asuva voisi sanoa kuin ” hieno homma että lämpenee”, ei kai sitä sitä luonnon voimille mitään voi.
Jossain Tyynenmeren matalalla saarella ollaan sitten toista mieltä, mutta minkäs teet, jos ilmasto vaihtelee luonnollisti kuten ilmastohistoriastakin voidaan päätellä.Ilmastohistoria ei ole mikään lätkämaila.
Pohjoisnavan jään sulaminen kesäisin tai ympärivuotiseksi ei nosta merenpintaa.
Grönlanti, joka suomeksi on Vihreämaa ja jota viikingit asuttivat tuolloin oli niin lämmin, että viljaakin saatoi siellä viljellä. Grönlannin jää lienee silloin ollut myös vähissä, joten se on nostanut sitten merien pintaa.Keskiajan lämpökausi oli 800 …1200 jkr.
Voihan noista linkeistä poimia pois ne välilyönnit tuolla navigointipalkissakin.
Kun sivu on oikein, silloin tule alapuolelle sivun oikea nimikin.
Siirsin täältä kirjoitusboksista osoitteen
(http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/) tuonne WordPadiin ja siellä poistin tuon sanassa cryos phere olevan välilyönnin ja siirsin takaisin tänne kirjoitusboksiin ja painoin lähetä.
Mutta edelleen tuossa sanassa on välilyönti.
Miten saa nuo linkit avautumaan.
Tageillako?
Miten?