Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Miten selitetään, että vuoden 2022 poistuman biomassakuutio (1,3) sitoo enemmän hiilidioksidia CO2 kuin säästöön jäänyt puubiomassa (1,245).
Vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu oli -13,3 Mtn.
Lakselma:
1,245*104-1,34*86,8= 129,48-116,3= -13,2 Mtn
Vuoden 2023 poistuman sidontakerroin on vieläkin suurempi 1,34.
Vuonna 2018 on saattanut olla ojitetuilla turvemailla maapäästöjä enemmän, kun oli kuva ja kuuma kesä, mutta sen jälkeen ja nämä pari viimeistä kesää ovat ainakin siellä, missä niitä ojia on eniten, olleet niin sateisia ja märkiä, että turvemaiden pitäisi olla paremminkin nieluja. Joten tämä viime vuosien maapäästöjen nousu, jotka selitetään keskikömpötilan nousulla, ovat vähintäänkin epäilyttävät.
Ei kai yhden asteen lämpimämpi koko kasvukauden läpimärkä turve pelkästään hajoa, vaan kasvaakin.
Lisäksi ojitetuilla turvemaiden laskennassa on puutteita, kun ei huomioida niiden luonnontilasena ollessa olleiden metaanipäästöjen poistumista ojituksilla, joka poistaisi nämä nyt lasketut maapäästöt kokonaan.
Tässä vanhassa Ojasen tutkimuksessa huomattava määrä ojitetuilla soilla olleista mittauspisteistä oli CO2-nieluja jopa -5 tn/ha/v.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Eiköhän Laurenkin saane lokaa niskaan kuten uusi ympäristöministeri, kun meni paljastaman, että luontojärjestöjen siunaama soiden ennallistaminen lämmittääkin ilmastoa.
Ojitusalueiden 5 milj.ha (CH4+N2O) päästöt +12,5 Mtn-ekv nollautuisivat, jos oletetaan, että 4 milj.ha luonnon soiden (CH4+N2O) päästöt n. -12,4 (100 vuoden periodilla) olisivat sama kuin ojitusalueilta poistuneet.
Nythän tätä ei huomioida laskelmissa.
Nyt eletään jo vuotta 2025 eli kuluvan laskentakauden (vuodet 21-25) viimeistä vuotta, joten sitä ei enää pelasteta edes hakkuita vähentämällä, kun ei niitä kokonaan voi lopettaakaan.
Ennakkotiedot vuoden 2023 hakkuiden pudotuksesta olivat 10 Mm3 ja tarkistuneena vain 7 Mm3.
Luken biomassakertoimilla ja hakkuumäärien noustua ei kyllä saavuteta metsien vertailutasonieluja.
Vuosi 2022.
Metsien kasvu 103,5 Mm3 ja poistuna 89,5 Mm3.
Hakkuuusäästö 14 Mm3.
Massakerroin kasvulle 128,93/103,5= 1,246
Massakerroin poistumalle 116.36/89,5= 1,30
CO2-sidonta 128,93-116,36= -12,54 Mtn
Hakkuusäästön 14 Mm3 CO2-sidonta 1,3*14= -18,2 Mtn
Jos nassakerroin kasvulle olisi sama kuin poistumalle, niin kasvun sidonta olisi 1,3* 103,5= -134,6 Mtn ja vuoden 2022 CO2-nielu 134,6-116,36=-18,2 Mtn
Tuo erilainen massakerroin sidonnalle 1,246 ja päästölle 1,3 selittää tuon pienemmän runkopuuhakkuusäästön CO2-nielun.
Miksi CO2-sidontakerroin kasvulle on 1,246 ja poistumalle 1,3.
Muutenkin olettaisi, että sidontakerroin olisi suurempi kuin päästökerroin, sillä 70% puun kasvusta menee juuristoon. Onko maaperässä elävä biomassa hienojuuret, sienijuuret, pieneliöt ja mikrobit mukana laskelmissa?
Nyt ollaan tämän asian ytimessä.
Lähetin Luken kirjaamoon tällaisen kysymyksen.
Hei.
Esimerkki kuusikosta, joka tuli esille puukaupasta Metsälehden keskusteluissa (Hiilinielu), jossa myydyn kuusikon tilavuusosat olivat 1/3 (runkopuuta), 1/3 (oksat+latvus) ja 1/3 (kanto+juuret).
Laskema kuusikon CO2-sidonnasta
– runkopuuta 1 m3
– kokonaistilavuus kuusipuuta on 3m3.
– tilavuuspaino 0,37 tn/m3
. hiiltä (C) on 0,5* 0,37 tn/m3= 0,185 tn/m3.
– hiilidioksidiksi (CO2) muunnettuna on 3,67* 0,185 tn= 0,68 tn/m3.Koko kuusipuun CO2-sidonta on 0,68 tn/m3*3 m3= – 2,0 tn
Muuntokerroin mitatulle runkopuumäärälle olisi koko puun CO2-sidonta jaettuna runkopuumäärällä.Eli muuntokerroin olisi tässä tapauksessa 2/1= 2,0 tn/m3.
Esimerkki: Hakkuusäästö on 100 m3 runkopuuta ja se kerrotuna muutokeroimella 2 saadaan, että hakkuusäästön CO2- sidonta on:
2 tn/m3*100 m3= 200 tn-CO2.
Laskelmassa siis ei ole maapäästöjä tai nieluja.Olen saanut LUKE:lta Suomen kaikkien puiden keskimääräisen muuntokertoimen, joka olisi 1,28 tn per runkopuu-m3, joka siis sisältää elävän runkopuun lisäksi elävät latvukset+oksat+kannotja juuret.
Miten on laskettu vuoden 2023 runkopuuhakkuusäästön 17,2 milj.m3 hiilinielu -13,2 Mtn?
Luken muuntokertoimella lkaskettuna se olisi 1,28*17,2= -22,0 Mtn.
Ero on valtava n. 9 Mtn.Ja sain vastauksen.
Hei,
kiitos mielenkiinnosta metsien kasvihuonekaasuinventaariota kohtaan.
Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7. Inventaariossa puuston nettonielulaskelma tehdään jokaiselle pääpuulajille erikseen ja
luonnonpoistumalle, hakkuupoistumalle ja kasvulle käytetään niille laskettuja omia biomassakertoimia. Puulaji- ja kasvupaikkakohtaiset kertoimet muuttuivat
VMI13:n ja VMI12:n välillä korkeintaan muutamia prosentteja.
Terveisin,
Juha Mikola, Tutkimuspäällikkö, Kasvihuonekaasujen monitorointi
Tarja Tuomainen, Erikoistutkija, Hiilen kierron hallintaAsian vastuuvalmistelija: Tarja Tuomainen
Katja Holmala
Ohjelmajohtaja, erikoistutkija
Hyväksytty Luken prosessinhallintajärjestelmässä 28.01.2025 klo 14:35:23.Kysymykseen tuosta laskentatavan erosta 9 Mtn ei mitään mainintaa, vaan annetaan runkopuun kokonaisbiomassakerroin 0,7, joka on runkopuun CO2-sidontakerroin ja joka on ollut tiedossa tuossa esimerkki-laskelmassa ja joka riippuu puiden tilavuuspainoista.
Ei edes tällä 0,7 kerrottuna hakkuusäästö 17,2 milj.m3 saada tuota CO2-sidontaa -13,2 Mtn.
Eikä mitään mainintaa elävän puun muista osista runkopuun lisäksi eli näyttää siltä, että Metsämaan CO2-nielu lasketaan vain runkopuulle ja jätetään muut elävät osat latvukset, kannot ja juuret huomioimatta.
Vanhoja on ja ne kehittyvät aikanaan arvometsiksi.
On olemassa sellainenkin metsien suojelutapa, joka metsänomistajat eivät vastusta ja sopii luontojärjestöillekin ja joka korvaisi suojellut vanhat metsät.
Talousmetsiinhän hakkuissa jätetään aina sertien mukainen pieni tiheikkö tai pari per ha, johon karsittaisiin vielä motolla muutama tukkikuutio maalahopuuta lisäksi. Nämä tiheiköt sitten aukkohakkuussa jäävät säästöpuuryhmiksi ja lisäksi yksittäiset pystylahopuut, johon saadaan lahopuujatkumoa tiheikön tuulenkaadoista. Metsänomistaja voisi kasvattaa tällaista 2-harvennusmetsää hetaarin pari vapaaehtoisesti vielä vähän pitempään esim. 100 vuoteen asti ja vasta sitten hakata. Eikä menettäisi mitään.
Tällaisen 100 vuotiaan metsän, joka sisältäisi muutaman tiheikön, avohakkuualueesta saataisiin se metsien monimuoitoisin hot spot.
Olisi vanhojen metsien lahopuujatkumoa aina ja uuden taimikkovaiheen uutta lajistoa samaan aikaan.
