Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Totta kai alla kasvavat koivut kelpaavat kunhan järeysvaatimukset täyttyy ja kannattaa raivata harvemmaksi, että kasvavat kuitukokoon, jos sitä kasvaa.Raivasin alkukesästä aukon laidan männikköön harvennuksen 0,5 ha kannoista lähteneitä hyväkasvuisia koivuja pituus 5m vähän etäämmällä olevien mäntyjen väleihin. Ehtivät hyvin siihen mennessä kuitukokoon, kun päätehakkuu koittaa.
Täällä päin yleinen näkymä tuoreilla mailla männikon 2 harvennuksen jälkeen on, että kantolähtöistä vesakoivua syntyy valtavasti ja kasvu on hyvää.
Istutukset kannattaa tehdä mieluummin heti kun routa sulaa, vaikka kesäistutuksia suositellaan. Juuret ehtivät kasvaa syvemmälle. Tämä alkukesä heinäkuulle asti on ollut erinomainen istutustaimille, kun ollut märkää eikä ollut hallaa. Minulla kuoli 1-v kuusentaimia, jotka istutin oksakasoihin Juhannuksen aikaan, kun alkavat olla sen verran painuneita, että pystyi vasta nyt istuttamaan.
On tämä hullua.
Tämän keskutelun ylälinkissä Seppo Knuuttila pitää esitelmää Suomen metsätalouden roolista Itämereen kuormitukseen, vaikka sillä ei ole mitään roolia edes Suomen vesistöjen kuormituksissa.
– Lisäkuormitus typestä on runsaat 100g/ha/v verrattuna luonnontilaisiin suojelualueisiin.
– Metsätalouden. joissa on ojituksia, valuma-alueen TOC kuormitus on keskimäärin vielä pienempi kuin luonnontilaisten valuma-alueiden, vaikka siellä ei ole soiden ojituksia.
– Fosforin lisäkuormitys vain 20 g/ha/v eli pieni kourallinen fosforilannoitetta hehtaarille.
Taitaa olla vanhentunut linkki.
Mika Nieminen, Timo Pukkala, Leena Stenberg, Sakari Sarkkola, Aleksi Vihonen, Annukka Valkeapää
Vastaanotettu 16.11.2022 Hyväksytty 19.9.2023 Julkaistu 25.9.2023
Käsitykset muuttuivat 2010-luvun lopulla, kun Nieminen ym. (2017, 2018c) osoittivat, että kuormitukset ojitetuilta soilta olivat vielä useiden vuosikymmenien kuluttua ojituksesta selvästi kohonneita luonnontilaisiin soihin nähden. Heidän tutkimuksensa mukaan riskinä jopa on, että kuormitukset edelleen suurenevat, kun ojituksesta kuluu useampia vuosikymmeniä.
Mika Niemisen nimi puuttuu tästä viimeisestä tutkimuksesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf
Leena Finér, Ahti Lepistö, Kristian Karlsson, Antti Räike, Sirkka
Tattari, Markus Huttunen, Laura Härkönen, Samuli Joensuu,
Pirkko Kortelainen, Tuija Mattsson, Sirpa Piirainen, Sakari
Sarkkola, Tapani Sallantaus, Liisa UkonmaanahoMika Niemisen tutkimus Nieminen ym 2018 Suoseura-linkissä/ Typpipäästöt ojitetuilta soilta 3,1 ..4,3 kg/ha/v.
Sitten ne putoavat 13 000 tn/5milj.ha = 2,6 kg/ha/v
Sitten putoavat 8000/5= 1,6 kg/ha/v.
Sitten putoavat 7300/5=1,46 kg(ha/v.
Ja sitten putoaa Petkules, kun typpipäästöt ovatkin tulleet takaisin 1/3 osaan Niemisen tutkimuksista.
Keskimääräinen typen lisäkuormitus metsätaloueiden valuma-alueilta linkissä alla sivu 29 näkyy olevan 1,95 kg/ha/v ja verrattuna luonnontilaiseen Hiidenportin suojelualueella olevaan Liuhapuron 2,8 kg/ha/v, se jää vajaa kilon pienemmäksi.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Suomen merenkulku, Merimiesunioni, Wälläri ja mukavuuslippulaivojen jahtaaminen. Nyt ne hoitavat maailman merikuljetukset murto-osalla Suomen palkkakustannuksissa. Jos Suomen rekisterissä aiotaan pitää yhtäkään laivaa, niin palkkakustannuksia pitää tukea.
Kauppa-alusten suurtukeen ei koskettu. Valtiovarainministeriö esitti kuitenkin leikkauksia esimerkiksi yhteen suurimmista tukiohjelmista, kauppa-alusten työvoimakustannustukeen.
Tuki on tarkoitettu varustamoiden henkilökulujen alentamiseen, ja sitä maksettiin viime vuonna yli 111 miljoonaa euroa muun muassa Finnlinesille, Viking Linelle ja Tallink Siljalle.Tästä linkistä selviää, että Ruotsissa ei juuri lakkoilla. Siellä onkin vastuuta ottava ay-liike. Suomessa taas on taloudelle vahinkoa tuottava ay-liike. Siihen uuteen työlakiin olisi pitänyt saada myos mahdollisuus hallitukselle puolittaa Suomessa tehtävät työehtosopimusten palkankorotukset. Nytkin julkisen sektorin palkkoja on nosteltu 3,5 miljardia, vaikka budjetin alijäämä on yli 10 miljardia ja näin kasvaa sammalla eli näiden hyväosaisten palkankorotuksiin pitää ottaa velkaa, jota jo on otettu samaan tahtiin kuin aikoinaan Kreikassa.
https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/06/EKn-tilastoimat-tyotaistelut-2024_1.pdf
Itämeren alueella puun hinta on sama, mutta metsäteollisuuden palkkakustannukset ovat Suomessa suurimmat. Kannattavuuden nollaraja tulee matalasuhdanteessa aina ensin Suomessa ja tehtaita joudutaan sulkemaan ensin. Muissa maissa yritykset saavat pitää korkeasuhdanteen korkeiden hintojen hyödyt, mutta Suomessa ne ulosmitataan palkkoihin lakkoilemalla heti. Ikään kuin tämä korkeasuhdanne olisi ikuinen. Viime vuoden poliittinen lakko hallituksen toimia vastaan yksin toi Metsä Groupille 60..70 milj. euron menetykset. Koko alalle 350 milj. euron. Tällä vuosikymmenellä lakkoilla on aiheutettu alalle miljardin menetykset.
Näihän se on ollut iät ajat.
Yhteenveto kevään 2024 lakkojen vaikutuksista.
Metsäteollisuuden vienti ja tuotanto.
Viennin arvo tippui jopa 40 % huhti–toukokussa 2024: huhtikuun vienti oli noin 0,6 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli noin miljardi euroa
Samahan se on venäjällä,
Paljon enemmän. Venäjälla ei ole ihmisoikeuksia eikä ollut Neuvostoliiton aikoinakaan. Silti se ihanne maa täälläkin. Ukraina taistelee tällä hetkellä länsimaisen demokratian ja köyhien ihmisten ihmisoikeuksien puolesta, ettei tämä Venäjä roistovaltioaate leviäisi, jossa köyhien sorrolla ei ole mitään rajaa. Se ei näytä yhtään liikuttavan näitä Ukrainan arvostelijoita ja niitä että Suomessakin samanlaista, joka jo nähtiin tässä Ukrainan korruptiolakien yhteydessä. Voi kun se oli jo korruptiolle antautumista, Venäjällä paremmin, kun Ukrainan vanha korruptiolaki kumottiin, että Venäjän soluttamat korruption vastaisen viraston virkamiehet saatin erotettua.
Vesi fi karttapalvelussa huonoimmat veden laadut on Kokkolan – Vaasan välisissä joissa.
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Muutaman pienen joen vesi on pätkittäin punaista väriä eli huonoa. Muuten tämän rannikon pätkän vesi on sitten hyvää tai tyydyttävää. Tämä rannikko ei pilaa Itämeren vesiä ainakaan metsätaloudesta tulevalla kuormilla.
Kiitos Nostokoululle vastauksesta. Suo on aika suuri. Onko yhtenäinen ja laskeva ilman prrastuksia esim välillä metsäkannaksia, kun 5m on järven ja suon ääripään ero noinkin suuri? Onko luonnon purkuojia suolta monta? Vai tuliko kaikki vedet suolta ennen ojituksia pintavalumana järveen? Oliko suo alunperin avosuo? Onko nyt ojituksen jäkeen kasvanyt puuta miten? Kuinka paljon on turpeen paksuus suolla? Mitä on suon pohja, savea, silttiä, hiesua tai näiden yhdistelmää?Mikä on oma silmääräinen arvaus kiintoaineen kertymästä purkuojan suulla?
Tietenkin, jos saisi suon kordinaatit tai suon nimen ja paikkakunnan. Löytyisi Paikkatietoikkunasta.
