Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on saanut lukuisia ilmoituksia ruskeista lautoista veden pinnalla.
Tähän se Median metsäpolitiikka johtaa. Vesien saastumisesta peloteltuja ihmisiä joudutaan tyynnyttelemään viranomaistiedotteella, kun näkevät rannoilla satojen metrien lauttoina harmitonta ruskeaa mönjää. Niin kuin viranomaisilla ei olisi tärkeämpääkin tekemistä tai vastailla huolestuneiden ihmisten puheluihin loma aikaan..
Kysyin että mikä edustaa fosforissa 90 ja typellä 60 prosenttia. MetsäVesi-raportin sivulla 66 siis luonnonhuuhtouma; tuo sana puuttuu, joten viesti jää sangen epäselväksi jos ei ole ajatustenlukija.
Tarkoitan kuvaa 28.
Kuva 28. Ojitettujen soiden aiheuttama fosforin (vasen) ja typen (oikea) lisäkuormitus (kg/km2/v) laskettuna
VEMALA-mallilKysyn että mikä edustaa fosforissa 90 ja typellä 60 prosenttia.
Molempien minimi (gramma) lisäkuormitusta/ha =sininen väri.
Nyt tuli paljon uusiksi ajattelua ja meni roskiin vanhaa ajattelua, sillä nämä metsätalouden kurormitukset esim typen 7300 tn/v ovat lisäkuormituksia eivät siis ojittamattomien ja ojitettujen soiden kokonaispäästöjä vaan niiden erotus.
Laskeumatkin ovat mukana typen ja fosforin kokonastaustakuormituksissa typen 44600 tn/v ja fosforin 1760 tn/v.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011391988.html
Hesarista löytyi tämä vielä.
Kirsi Malmiharju : Wikipediasta: Sinibakteerit ovat levien tapaan ekosysteemissä tuottajia, eivätkä hajottajia, kuten useat muut bakteerit. Ne kuuluvat harvoihin eliöihin, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmakehästä.[3] Typen sidonta on tärkeää ekosysteemin typenkierrolle. Typen yhteyttäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja sen sivutuotteena syntyy vetyä.Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena ja tämän on nähty muuntaneen maapallon varhaisen happiköyhän ilmakehän nykyisenkaltaiseksi paljon happea sisältäväksi. Tällä oli dramaattiset vaikutukset maapallon eliöstöön.
Tuntuu, että suurin ja pahin synti sinilevälöä on, että se estää ihmistä nauttimasta rantavesistä kesähelteillä.
Sinilevä ottaa typpeä ilmasta silloin, kun sitä vedessä on vähän. Mikähän taso typpeä vedessä on liian vähän sinilevälle? Metsätalousalueen valuma-alueita on mitattu enimmillään typpeä vedessä 0,75 mg/litra. ks. MetsäVesi-hanke sivu 32.
Kurki, muista taas aineiston koko suhteessa johtopäätöksiin. Yhden vuoden mittaus (2014) muutamalta MetsäVesi-koealalta ei edusta koko Suomea aina.
Ei koko Suomea, mutta linkin mukaan sivu 66 :”https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf” , näyttäisi edustavan fosforissa n. 90% Suomesta ja typelläkin 60%.
Kari Hulkko edustaa ansiokkaasti tätä median metsäpolitiikkaa.
Tässä vielä yksi tutkimus metsätalouden kuormitusten laskennasta. Tuolloin oli ojitettujen turvemaiden typen lisääpäästöt taustapäästöistä vain 4,1% sivu 23.
” Syke 10/2010 Metsäisten valuma-alueiden vesistökuormituksen laskenta”.
https://core.ac.uk/download/pdf/14926595.pdf
Laitan tähän vielä edellisen postauksen lisäykset TOC- ja typpi-kuormituksiin valuma-alueilta.
Vesien tummuminen, jota yleisesti pidetään pahimpana vesien pilaantumisena, kuvassa TOC-kuormitus metsätalouden valuma-alueelta (75 kg/ha/v alueella ojituksia) jää pienemmäksi kuin luonnontilaiselta alueilta (110 kg/ha/v ei ojituksia). On todella ykllättävää, että luonnontilaisilta valuma-alueilta tuleva TOC-kuorma on suurempi, vaikka ojituilta soilta arvellaan tulevan TOC-kurmaa 10% enemmän kuin luonnontilaisilta soilta.
Kokonaistyppi N-kok metsätalouden valuma-alueelta (1,95 kg/ha/v on ojituksia) on vain 0,1 kg suurempi kuin luonnontilaiselta valauma-alueelta (1,85 kg/ha/V ei ojituksia). Tämä yllättää vielä enemmän, sillä typpikuorman ojitetuilta soilta arvellaan olevan 1,5 kertainen luonnontilaisilta soilta tuvaan nähden. Näin sekin ylimääräinen typpi ojitusalueilta katoaa metsien kasvuun ja on metsätalouden valuma-alueilta tulevissa vesissä vähäinen grammaluokkaa 100g/ha/v.
Sellainen mielenkiintoinen havainto että monimuotoisempi metsä on parempi hiilivarasto, erityisesti maaperän osalta.
Hyvä. hyvä. Suomen metsäthän ovat maailman monimuotoisimmat (96%) suhteutettuna siihen miten nyt poikkeavat luonnontilaisista ja varmasti sitten sitovat maaperään 1..1,5 lisävaraston maanpäälliseen hiilensidontaan nähden/ Pukkala/Ilvesniemi.
No joo valoisat tuoreet kankaat, jossa kaikki puulajit viihtyvät, eivät ole liian reheviä ja maapeite on varpuja, mustiikaa, seinäsammalta on tietenkin parasta metsää isoine puineen. Rehevämpi paikka vaatii enemmän kosteutta eivätkä ole kovin laaja alaisia. Toinen harvennus tuoreilla kankailla tuo mustikan marjat metsään.
