Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Leena Finer on merkitty ensimmäiseksi tutkijaksi tässä ” MetsäVesi-hankkeessa 2020″ / https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf
Vesitalous-lehdessä 1/2016 (https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf)
on Leena Finerin kirjoitus: Linkin sivut 26… 29.
Sivulla 29 on metsätalouden kuormituksista (fosfori, typpi ja oragaaninen hiili TOC) esitetty niiden lisäkuormitukset vesistön valuma-alueilta kuvin. Kaksi tapausta, metsätalouden vaikutus valuma-alueella, jossa on ojituksia ja luonnontilaiselta valuma-alueelta, jossa ei ole ojituksia.
Vesien tummuminen, jota yleisesti pidetään pahimpana vesien pilaantumisena, kuvassa TOC-kuormitus metsätalouden valuma-alueelta (75 kg/ha/v alueella ojituksia) jää pienemmäksi kuin luonnontilaiselta alueilta (110 kg/ha/v ei ojituksia). On todella ykllättävää, että luonnontilaisilta valuma-alueilta tuleva TOC-kuorma on suurempi, vaikka ojituilta soilta arvellaan tulevan TOC-kurmaa 10% enemmän kuin luonnontilaislta soilta.
Kokonaistyppi N-kok metsätalouden valuma-alueelta (1,95 kg/ha/v on ojituksia) on vain 0,1 kg suurempi kuin luonnontilaiselta valauma-alueelta (1,85 kg/ha/V ei ojituksia). Tämä yllättää vielä enemmän, sillä typpikuorman ojitetuilta soilta arvellaan olevan 1,5 kertainen luonnontilaisilta soilta tuvaan nähden. Näin sekin ylimääräinen typpi ojitusalueilta katoaa metsien kasvuun ja on metsätalouden valuma-alueilta tulevissa vesissä vähäinen grammaluokkaa 100g/ha/v.
Tuhkalannoitus ojitetuille turvemaille antaa lähes ikuisen lisäkasvun 2..3 m3/ha/v 30..50 vuotta. Typpeä on turpeessa paljon ja lisää tulee ilmasta. Jopa 100 vuoden vanhan tuhkalannoituksen vaikutus näkyy vielä eräällä kohteella Annamari Laurenin mukaan.
Typpi on pääravinne ja antaa rehevyyden metsäluonnolle.
Kuka nyt karua luontoa haluaisi nähdä?
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf
Sivulla 66 on kartta metsätalouden fosforin ja typen lisäkuormituksista.
– Sinertävä väri fosforille on 10 grammasta 50 grammaan hehtaarilta eli naurettavan pieni suurimmassa osassa Suomea. Vain Pohjanmaalla Oulun seutuvilla on vähän enemmän > 150 grammaan saakka. Sekin mitätön. Eikä niille tarvitse tehdä mitään missään. Eikä voikkaan.
– Sinertävä väri typelle on 100 grammasta 500 grammaan suurimmalle osalle Suomesta. Vain Pohjanlahden rannikko alueilla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa löytyy alueita, jossa typen lisäkuormitus on välillä 0,5 …1,0 kg/ha, mutta sielläkin sinistä väriä on suurella osalla.
Kun typen lisäkuormitus 7300 tn/v on vielä 16% kokonaistyppikuormasta 44800 tn/v vesistöihin ja kuormituksen painopiste on vain osalla Suomea Pohjanmaan rannikolla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ja sielläkin vain alueellisesti, niin suurimmalle osalle 90% Suomea näistä typen lisäpäästöistä ei ole mitään haittaa. Muutenkin ovat niin pieniä ettei niille tarvitse tehdä missään päin Suomea mitään. Vesikasvitkin tarvitsevat ravinteita. Typpi tuottaa rehevän luonnon. Kuka nyt karun luonnon haluaisi.
Tuhka lannoitus antaa ojitetuile turvemaille 30..50 vuoden kasvulisän.
Kuivilla kankailla on typen puutetta.
Kuka nyt karun luonnon haluaisi?
Miten TOC päästöjä voi vähentää, kun korjaustoimet pitäisi kohdistaa 4%:n koko kuormasta, eikä sillä olisi väriin vaikutusta.
Typen lisäpäästöä on vain Oulujoen vesistöissä ja sekin enimmillään 1kg/ha/v ja fosforin lisäpäästö on mitätöntä grammaluokkaa hehtaarilta.
Kunnostusojituksesta tuleville kiintoainepäästöille ovat ne pari hyvää ratkaisua, johdetaan ojavedet alempana olevalle suolle ja mahdollisimman pitkä matka suurempaan veteen sammaloituneessa ojassa. Veden värille ei voi tehdä mitään.
Laitanpa itsekin kysymyksen: 78000 tn joka on metsätalouden orgaanisen aineksen kuormitus on siis lisäpäästöä verrattuna luonnontilaiseen suohon?
Aivan nyt selvisi tuo miksi TOC-päästö on noin pieni. Se on laskettu jollain kaavalla lisäpäästöksi ojitusalueilta verrattuna luonnontilaisiin kuten JMA sanoo. Miksi sitä ei ole nimitetty alusta alkaen lisäpäästöksi? Samoin typpi ja fosfori päästöt. Oulujoen vesistöalueella noilla kartoilla sivulla 66 on oikein punaiset pisteet enimmillään 1 kg/ha/v typen lisäpäästöjä. Laskeuma kuitenkin lienee 2,0 kg/ha/v.
Suoseuran taulukossa 1 on laskettu ojitettujen ja ojittamattomien soiden TOC päästöiksi 100..150 kg/ha joka tekee 5 milj.ha 0,5 …0,75 milj.tonnia/v. Ei siis eroa päästöissä, mutta tässä MetsäVeisi-raportissa on löytynyt kuitenkin 78 000 tonnia lisäpäästöjä, joka on lähellä 10% (1,1 kerrointa) Suoseuran tutkijoiden kokonaispäästöistä.
Tässä MetsäVesi-selvityksessä 2020 ei puhuta soiden päästöistä mitään, vaan valuma-alueilta, joissa on erimäärä soita, tulevien vesien kuormituksesta, jossa tietenkin ojitusten päästötkin mukana, mutta nämä metsätalouden päästöt katsotaan lisäpäästöiksi.
Suoseuran taulukossa on ojittamattomien ja ojitettujen soiden tutkittuja päästöjä. Ne eivät ole mitään soiden lisäpäästöjä, vaan mitattuja suo päästöjä.
Ymmärtäisin, että lisäpäästö takoittaa jonkin taustapäästön ylittämistä.
Onko Suoseuran taulukossa oleva Niemisen typpitukimus, joka antaa ojitetuilta soilta pästöiksi 15 000 ,,,21 000 tn/v, jota nyt on alennettu 7300 tonniin ja päästö per hehtaari olisi 1,46 kg/ha/v, jokin lisäpäästö? Eikö tuo ole lähellä luonnon soiden päästöjä eli taustapäästöjä.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf
Likissä sivulla 66 metsätalouden kuormituksesta käytetään sanaa lisäkuormitus. Mihin nähden typpikuorma 7300 tn on lisäkuormitus?
AJ:ltä joudun kysymään näistä metsätalouden päästöistä.
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.
Miten pitäisi ymmärtää typpipäästö 7300 tn/v metsätaloudesta? Onko se ojitusalueiden päästö soiden 5 milj.ha ojituslaueelta, joka on sitten mukana tuossa 44600 tonnin kokonaispäästöissa metsiltä ja muita luonnon soilta?Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.
Vai onko se lisäpäästö?
Juuri näin.
Ennen kalastettiin Suomen kaikilla sisävesillä kesät talvet ja kaikki kalat kelpasi ja samalla ravinteita. Nyt ei kalasta kukaan, mutta joudutaan kuitenkin kalastamalla vähentämään roskakalojen kuomitusta sisävesien kunnostamiseksi, kun tonkivat pohjalietettä ja ravinteet lähtee liikkeelle.
AJ: Emeritusprofessori Harri Vasander Torronsuolla: ””Jos sammal kasvaa 11 milliä ylöspäin, se tuottaa millin turvetta, sillä suurin osa sammalesta hajoaa. Turpeen synnyn hyötysuhde meneekin karuilla soilla niin, että turvetta syntyy alle 20 prosenttia ja yli 80 prosenttia sammalesta hajoaa.”
Luonnonhuuhtoumaan orgaanista hiiltä siis.
Luonnon soilta tulee paljon humuspäästöjä.
Tämä selittänee paljon ” Vesitalous 1/2016″ Leena Finerin kirjoituksen kuvan 2 sivulla 29 TOC-kokonaispäästökuormituksia metsätalouden ja luonnontilaisten valuma-alueiden osalta.
Metsätalousalueet tuottavat vähemmän vesiä ruskistavia TOC-päästöjä.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Leena Finerin artikkeli ”Ajantasaista tietoa metsätalouden vesistökuormituksesta” on valaiseva koko ”MetsäVesi-hankkeesta 2020”, kuinka se on toteutettu ja mitä tutkimuslaitoksia siinä on ollut mukana ja hanketta onkin vetänyt Luke. Vaikka Luke on vetäjä, niin Mika Niemisen nimeä ei löydy tutkijaryhmästä.
Kuvasta 2/sivu 21 löytyy humus-keskusteluun mielenkiinoinen tieto TOC-kurmituksista metsätalouden valuma-alueilta n. 80 kg/ha/v ja luonnontilaisilta valuma-aluelta n. 110 kg/ha/v.
Luonnontilaisilta valuma-alueilta vesiä ruskettavaTOC-kuormitus onkin reilusti suurempi. Typpi (N)-kokonaiskuormitus on noin sama molemmilta metsätalouden valuma-alueelta 1,95 kg/ha/v kuin lunnontilaisilta valumaalueilta 1,8 kg/ha/v. Fosfori (P) -kokonaiskuormituksetkin ovat lähellä toisiaan metsätalous 0,07 kg/ha/v ja luonnontilaisilta 0,05 kg/ha/v. Tuo fosforilisä takoittaa 20 grammaa /ha/v. Eiköhän siitä joku lausune, että se on ”suuri päästö”.
Näistä tuloksista moni pahoittaa mielensä tälläkin palstalla.
