Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kiintoaine ei ole sama kuin humus. Tuossa lähijärvessä kiintoainekasaumat voi kaivurilla nostella kahden alkuperäisen matalan niittysaaren päälle. Nyt niissä kasvaa vain pajukkoa. Korotuksella niihin saisi puutkin kasvamaan.
Hyväksyn tuon AJ:n loppuraportin.
Tuon olen jo monta kertaa ottanut esille, miksi metsätalous, vesistökuormitus, avohakkuut, 0jitus on syyllinen vähän kaikkeeen, vaikka tutkimustulokset eivät niitä vahvista. Otetaan esille ojitusten vesistökuormitus ja vain siitä puhutaan eikä suhteuteta sitä kokonaispäästöihin, joista ne on murto-osa.
Erkki Tomppo ja Annamari Lauren eivät näy kuuluvan siihen joukkoon.
https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.34535&year=2023
Talvikanta 1956 oli 10-kertaaa suurempi kuin nyt. Täällä maisemanäkymä avosoiden vuoksi oli lähellä tundraa. Kaikki yksityisten metsät oli jo hakattu 1930-luvulla jokiuittoihin. Metsähallitus aloitti sotien jälkeen 1946 suuret sotkorvaushakkuut ja kaikki metsät oli hakattu 1960 loppuun mennessä. Nyt metsää on joka paikka täynnä vanhojakin 80..100 v ja suuria puita.
– Hömötiaisesta s. 84 -85. Kerrotaan yhtenä syynä vanhojen metsien väheneminen, vaikka hömötiainen ei ole oikea vanhan metsän spesialisti. Avohakkuut on uskottava syy: ne eivät ole hyvä elinympäristö ja niillä kestää aikansa muuttua hyväksi ympäristöksi, eli niiden vaikutus kumuloituu. Lisäksi mainitaan vanhojen isojen ruokapuiden väheneminen ja lehtipuupökkelöiden väheneminen.
Tämä on taas sitä roskaa.
Miten niitä hömötiaisia sitten oli enemnän viime vuosisadan alkupuolella eteläisessä Suomessa kaskenpolton ja harsinnan aikaan, kun puuta metsissä oli puolet nykyisestä ja soita 10 milj.ha aina 1960-luvulle saakka?
Nykyisin hömötiaiselle sopivia metsiä on moninkertainen määrä 1950- lukuun nähden.
Lisäksi Hömötiainen on maailman laajuisesti elinvoimainen, eikä Suomen populaatiolla siihen ole mitään merkitystä.
Avohakkuutko ne hävitti Englannissa hömötiaiset?
Hömötiaisen ahdinkoon on ihan eri syyt, joista Kauppinen ei näytä olevan tietoinen.
Mistä Kurki saanut päähänsä että jk:ssa tukitaan ojia?
Oli vain heitto.
Mm. veden kulun hidastaminen auttaa.
Humusta hajoitetaan vedenpuhdistamoilla otsonilla. Samoin toiminee jokien koskipaikat humus hapettuu ja näkyy noissa pulloissa väri puolittuneen jo 2 kk:ssa. Tosin ovat olleet korkki kiinni ikkunalla.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011384396.html
Annamari Lauren ja Erkki Tomppo vastaa Yrjö Norokorven JK-ylistykseen ja humusta puhdistavana.
Tässä Erkki Tomppo ojitusten maapäästöistä.
Luotettavuusarviot eivät ota huomioon harhaa, joka aiheutuu siitä, että mallien sovitusaineisto ei edusta koko ojitetun suoalan päästöjen vaihtelua. Malli on herkkä lämpötilan muutoksille, mutta ei ota huomioon esimerkiksi vedenpinnan korkeuden vaihtelua.
Ruotsissa ojitettujen soiden maaperän hiilipäästöt lasketaan mittauksiin perustuvilla päästökertoimilla. Päästöt vaihtelevat siis vain, jos pinta-ala vaihtelee.
Suomen beljakovilainen ay-liike on historiansa aika tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla ja sama peli eikun jatkuu.
Puun hinta Itämeren alueella on sama, mutta Suomessa puunjalostustehtaat saavuttavat ensin tappiorajan 3 keraisten palkkakusten vuoksi Viroon nähden. Onko joku kuullut Viron tai Ruotsin tehtaiden sulkemisista. Vasta oli sellubuumi markkinoilla ja siinä yhteydessä paperiteollisuus aiheutti lakkoilulla miljardin menetykset Suomen metsäteollisuudelle. Onko joku kuullut lakkoilusta Ruotsissa, Virossa tai Saksassa?
Suomi lähestyy sitä pistettä, että kaikki puuraaka-aine viedään ulos jalostettavaksi. Jotkut ääliöt vielä haaveilevat, että Suomen pitää panostaa jalostusasteen nostoon sellun viennin sijaan.
Näyttäisi Ruotsin metsien ikärakenne 3.2b/sivu 99 olevan selvästi Suomea nuorempaa verrattuna Etelä-Suomeen.
Ruotsissä taimikoita 0-20 22,2% ———E-Suomessa 11,3%
Ruotsissa kasvatusm. 20- 80 52,9% —- E-Suomessa 50,1%
Ruotsissa vanhat metsät > 80 24,8%—– E-Suomessa 37,5%
E-Suomessa näiden tietojen mukaan pitäisi hakata reilusti enemmän vanhoja metsiä, että taimikoita olisi 2-kertainen määrä nykyiseen.
Ruotsissa ollaan lähempänä metsien ihanne ikäluokkajakaumaa.
