Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Laskuvesiä ojista on tutkittu ja lietehajut ovat lopetettu
Onko tutkittu vai tukittu? Mitkä lietehajut? Maataloudenko?
Nyt on mielenkiintoinen tapaus. Kerro enemmän. Aika iso suo. Kasvaako metsää miten? Ojaväli ja turpeen paksuus?
Mistä järvestä on kysymys. Löytyy Paikkatietoikkunasta järven nimellä. Voisi olla hyvä esimerkki toimenpiteistä, jos niitä on tehty, jotka vähentää kiintoaineen kulkeutumista. Ota pulloon vesinäyte ja lähetä lukijoiden kuviin.
On jk-alueellakin yleensä olemassa myös vanhat ojat, ettei siellä ihan pelkän puuston varassa olla.
Eikö ne tukita nykyään, kun jk-hon siirrytään. En tosin tiedä, kun en harrasta sitä.
Nuo kuivat matalan turvekerroksen tapaukset alle 1,0 m myös turvepellot voi tehdä niin, että kaivurilla hautaa turpeen pohjavesipinna alapuolelle pohjamaata 25..30 cm pintaan, jolloin ei tule CO2- maapäästöjä ja metaanipäästötkin loppuu. Samalla tulee entistettyä soistumisen aiheuttamaa metsäkatoa takaisin kivennäismaametsiksi.
Ei se mätästyskään auta jos vuosien välillä on suuret vaihtelut. Tarkka säätö on mahdotonta ellei ole patoja mitä säätää.
Naveromätästys (ojat 50 cm ja 12…15 m välein) nyt ainakin rajoittaa vesitason nousun ihan pintaan, jota jk leveilä ja matalilla ojaväleillä ei tee. Kyllä liika märkyys on kasvulle myrkkyä.
Miksi orgaanisen hiilen kulkua vesistöön ei tarvitse rajoittaa?
Ei kai sitä erillisenä kiintoaineen rajoitustoimista voi tehdä. Sehän on niin sitoutuneena veteen eikä lähde pois kuin hajoamalla ajan kanssa, vaikka kiintoainetta ei enää liikuisi ollenkaan. Veilaitoksilla puhdistvat humusta, mutta ei kai nyt sellaiseen kannata lähteä.
Husku näkyy elävän omassa intuitiivisessä ajatusmaailmassaan.
Tämähän ei muuta sitä että ojitusalueiden metsänhoitoa tulee muuttaa – peitteisen ja matalampien vedenpintojen suuntaan, parantaa vesiensuojelun rakenteita ja ennallistaa. Vielä on paljon tekemistä.
Tuossa JKn hypetyksessä on vain se ikuinen vika, että se onnistuu vain jonkin aikaa kuusella, joka vaatii ravinteikkaan suon ja vesitalous heikkenee. Mänty ja koivu ovat ojitusalueiden puut. Aukolla vesitaso nousee ja CO2-maapäästöt laskevat ja sitten uudistaen naveromätätyksellä maapohjan vesitaso laskee optimaaliselle tasolle uusille taimille. Kun päästään ensiharvennusikään matala mätästysoja vielä toimii sammaloituneena ja siitä eteenpäin kasvanut puusto pitää kesäisin vesitason kasvulle riittävän alhaalla.
Jk-ta tässä yhteydessä tietenkin voi käyttää. Jokainen saa tehdä mielensä mukaan. Minä tekisin ja ole tehnytkin oman näkemyksen mukaan.
Näkisin toimenpiteitä tarvittavan vain kiintoaineen hallitsemiseksi vanhojen ojien perkausessa ja vanhojen syntien kiintoaineiden kasaumien korjaaminen pois jokien ja purojen suistoilla.
Luonnonhuuhtoumaan orgaanista hiiltä siis.
Ja metaania. Taisi olla näin, että luonnon suot sitovat 4 Mtn hiilidioksidia vuodessa ja siitä hajoa 1 Mtn metaaniksi ja orgaaniseksi hiileksi.
Torronsuo on karu suo , sillä se kasvaa sadannasta. Purkaa vetensä Tammelan Pyhäjärveen, joka on vajaa 10m alempana. Sillä taitaa olla vain yksi purkuoja.
Typen kuorma Itämereen: maatalousmaat 26000 + hoidetut ja hoitamattomat metsät ja suot 44600 eli kaikkiaan 70600 tn, josta metsätalouden osuus 7300 ts. 10 %. Miten metsätalouden osuus on laskettu, onko metsäalueelle tuleva typpilaskeuma vähennetty pois?
Mikähän lie ollut motiivina tälle seminaarille, joka käsittelee vain Suomen metsätalouden (turvemaiden ojitus) 7300 tn/v kuormitusta Itämerelle.
Siitä metsätalouden osuus olisi 7,7 % (7300/94200).
Samat luvut alla olevassa linkissä. Mukana kalankasvastus ja teollisuus.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Fosforikuormituksen lisäpäästö luonnontilaisiin soihin nähden on muutamia grammoja hehtaarilta luonnontilaisiin soihin verrattuna eli merkityksetön.
Humuspäästöt ojitusalueilta ovat murto-osa kaikista humuspäästöistä vesistöihin ja ovat samaa luokkaa niin ojitetuilta kuin ojittamattomiltakin soilta.
Paperiliitto lakkoili vasta UPM:lle miljardin tappiot. Ei sellaisia meneyksiä mikään yritys kestä.
Puun hinta on Virossa sama, mutta palkkakustannusket kolmasosa. Virossa metsäteollisuus porkuttaa, mutta Suomessa joudutaan aina ensin sulkemaan tehtaita korkeimpien palkkakustannusten vuoksi laskusuhdantessa.
onko metsäalueelle tuleva typpilaskeuma vähennetty pois?
No ei tietenkään.
eikä suoluontoa sitten jäisi lainkaan.
Eihän sitä alunperin ole ollutkaan. Tuo on totta, että sitä suota joku jäisi kaipaamaan.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
veteen liuenneita (ei silmällä erottuvia) humuspartikkeleita.
Näkyvät hajoavan noissa pullonäytteissä muutamassa kuukaudessa yhtä kirkkaaksi kuin hanavesi. Pullon pohjalta ei löydy hajoamistuotteita eikä väri ravistelemalla enää tule teen väriseksi.
Tarkennetaan vielä tuosta väristä, sillä jollain saattaa olla siitä pimeä käsitys, että jos tuosta lähijoesta saavin täyttää vedellä, hyvin pohjalle näkyy. Tai kosken rannalla aurigon paistaessa sopivasti takaa, niin vähän kirkkaampi sorapohja kyllä näkyy tarkasti.
