Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Onko Knuuttilalla tässä mukana maatalouden päästöt?
Eivät, mutta erikseen näkyvät olevan 26 000 tn.
Tuossa AJ:n omassa aloituslinkissä Knuuttilan esitelmän luvut näkee ja myös Niemisen.
Mistähän moinen ero Suomeen johtuu että Ruotsissa ovat harvennuspinta-alat noin paljon (200000 hehtaaria) alhaisemmat? Ovatko harvennusmallit erilaiset?
Suomen talousmetsäala 20 milj.ha ja Ruotsin 23,5 milj.ha.
Suomessa metsien kokonais-m3 määrä on 2600 m3 => 130 m3/ha ja Ruotsissa 3600 milj.m3 => 153 m3/ha
Suomessa metsien kasvu on 104 milj.m3 ja Ruotsissa 125 milj.m3
Suomessa hakkuuala on 0,71 milj. ha ja Ruotsissa 0,55 milj.ha.
Suomessa markkinapuuhakkuut 73,5 milj.m3 => 104m3/ha ja Ruotsissa 90 milj.m3 => 164 m3/ha. Ylittyy keskikuutiomäärä.
Ilmeisesti hakkuupinta-ala väärä.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Tässä Itämeren asiantuntija Seppo Knuuttila esittelee suo-ojitusalueiden vesistökuorman 2..3 kertaista nousua viimeisten tutkimusten mukaan.
Metsä vesi-hanke 2020 aiheutti monelle taholle iskun kanvesiin näillä viimeisillä vesistöpäästöillään.
Laski Niemisen tutkimuksen typpikuormituksen 15 500…21 500 tn/v 1/2..1/3 osaan 7300 tonniin ja fosforikuormituksen 570 tonnista 440 tonniin.
Knuuttilan esitelmässä olevat typpi-ja fosforipäästöt Itämereen ovat fosfori 390 tn/v ja typpi 5400 tn/v.
Kun koko metsätalous Luken mukaan aiheuttaa 7300 tn typpipäästöt ja fosfori 440 tn, niin tuskimpa nuo nuo Syken laskemat Itämereen menevät luvut voivat olla lähes samat. Kai niistä nyt suurin osa 90% jää Suomeen.
Luken ilmoittamista humuspäästöistä 1,8 milj.tn/v Knuuttila mainitsee vain ojitusalueet, joilta niitä pääsee Itämerta pilaamaan.
Näkyy olevan itse Nieminen esittelemässä uusia tutkimuksiaan. Esittää tosin tuossa kiintoaineiden sieppauksessa toimivan tavan ojavedet johdetaan luonnon suolle jos mahdollista tai pitkä matka hitaasti virtaavassa sammaloituneessa ojassa.
Ehkä nyt ei ole tarvetta noillekkaan toimille, kun sammaloituneissa ojissa ei kiintoaineita kulje ja humustakin ojitusalueilta tulee vain luonnontilaisen suon tapaan.
Vaikka vanhaa ja luonnontilaista metsää hiukan mystifioidaan, on niitäkin Etelä-Suomessa hyvä jonkin verran olla tiukasti suojeltuina.
Onhan Etelä-Suomessa luonnon ja kansallispuistoja ja lisäksi muita suojelualueita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kansallispuistoista
Aloituslinkistä. Aloitteella on yli 60 000 allekirjoittajaa. Ympäristöjärjestöjen mielestä yhdeksää miljoonaa metsähehtaaria hallinnoivan Metsähallituksen 15 000 hehtaarilla avaama kokeilu asiassa on riittämätön, eikä sen tuloksia ole mitään syytä jäädä odottamaan.
Onko olemassa tarkempia tietoja näistä Metsähallituksen 15 000 ha jk-kokeilualueista?
Olisi kerrankin mielenkiintoista päästä seuraamaan sellaista.
Järjestöt huomauttivat aloitteen luovutustilaisuudessa, että metsätalouden aiheuttamat muutokset metsissä ovat suurin yksittäinen syy lajien uhanalaisuudelle. Poliitikoilta tarvitaan nopeita ja suuria päätöksiä, ja avohakkuukielto olisi sellainen.
Taas kerran tulee esille luontojärjestöjen suurin huoli metsien monimuotoisuudessa. Uhanalaiset lajit, joille jk-metsä olisi pelastus.
Eivät kuitenkaan menneet tuossa yhteydessä maitsemaan PK-2019 kaikkia uhanalaisten lajien lukumäärää 2667, mutta kyllä tarkoittivat sitä. Muuten joku olisi voinut sanoa, ettei uhanalaisia metsissä todellisuudessa ole noin paljon ehkä ”vain kourallinen ” ja se olisi tehnyt aloitteesta merkityksettömän.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011361105.html
Laitoin tämän postauksen keskusteluun. Taisi olla liikaa kun ei julkaista. Yritetään huomenna uudelleen.
Lainaus kirjoituksesta: ”Luontopaneelin analyysi Suomen luonnon tulevaisuudesta on osoittanut, että ilman luontohaittojen hillitsemistä merkittävätkään lisäpanostukset eivät riitä kääntämään Suomen luonnon tilaa elpyväksi.”
Seppo Vuokon arvio Luontopaneelin luontokatoraporttista löytyy netistä haulla:
”Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa”Lainaus Seppo Vuokko: ”Valitettavasti mikään Luontopaneelin väitteistä ei ole tutkimuksin oikeaksi osoitettu, ei 30 prosentin suojelutavoite, ei luonnontilaisten tai vanhojen metsien erityisen suuri monimuotoisuusarvo eikä edes luontokato. Mietintö antaa käsityksen, että ilman lisätoimia metsien luonnontila aina vain huononisi ja kaavion sivulla 8 mukaan johtaisi suorastaan metsien häviämiseen. Olen koko ikäni kulkenut metsissä, enimmäkseen talousmetsissä mutta myös ”koskemattomissa” metsissä, enkä ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että metsät olisivat jollakin lailla heikentyneitä ekosysteemejä. Useimmille eliöille on aivan sama, onko metsä syntynyt hakkuun, myrskyn tai palon seurauksena.
Keskustelussa sekä vanha metsä että luonnontilainen metsä ovat saaneet arvoaan suuremman myyttisen merkityksen. En tiedä ainuttakaan tutkimusta, jossa vanha metsä olisi koko metsälajistoa koskevin vertailuin osoitettu muita metsiä monipuolisemmaksi. Vanhan metsän arvoja korostavat tutkimukset koskevat suppeita lajiryhmiä kuten kääpiä tai lahopuun hyönteisiä, mutta eivät esimerkiksi koko kasvilajistoa, perhosia, pölyttäjähyönteisiä tai linnustoa.”
Suomen metsäluonto ei kaipaa mitään ohjeita Luontopaneelilta eikä varsinkaan mitään luontoarvokauppaa, sillä Lontoon Luonnontieteellinen Museo on arvioinut Suomen luonnon monimuotoisuuden maailman parhaaksi arvolla 96%. Tanskalla se oli 44%.
Venäjän metsätalous on suomea ekologisempaa kun on paljon pinta-alaa niin voi antaa mentsien kehittyä luonnollisesti.
Kertooko Rukopiikki miten ja missä muodossa ekologisempaa? Silloinko, kun noiden koivikoiden metsät hakattiin ja jätettiin uudistamatta?
Pitäiskö Suomessa metsät vain hakata aukoksi ja jättää silleen?
Linkki: ”Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus
Markku Koskinen”Koskinen: ”Aiemmin on ajateltu, että metsäojituksen vaikutus valumaveden laatuun on ohimenevä: ojitustoimenpiteitä seuraavien vuosien jälkeen veden laatu vastaa ojittamattomilta soilta tulevan
veden laatua. Viime vuosina on ilmestynyt tätä käsitystä haastavia tutkimuksia (Nieminen ym 2017, 2018). Nykyisen tiedon valossa ojitus alueilta huuhtoutuu aikaa myöten enemmän typpeä, fosforia ja orgaanista hiiltä kuin ojitta-mattomilta soilta, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä (Finér
ym. 2020, Nieminen ym. 2020).Ja sitten typpipäästöjen romahdus.
Suo-ojitusten kokonais ravinnepäästöt ovat siis edelleen laskeneet: Typpi 13000 tonnista/v ensin 8000 tonniin ja nyt linkin mukaan olisivat 7300 tn/v ja fosforin päästöt 570 tonnista/v linkin 440 tonniin/v.
Samaa rataa menee myös viime aikainen keskustelu ojitettujen turvemaiden CO2-päästöistäkin (Annamari Lauren)
https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-826-7
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.
Lukelta löytyi aika mielenkiintoinen tieto humuspäästöistä.
Metsätalouden eli ojitusalueiden orgaaninen hiilipäästö eli humuspäästö on 78 000 tn/v ja koko metsä- ja suoalalta 1,8 milj.tn.
Eipä tarvitse enää toistella, että humusta tulee muualtakin kuin ojitusalueilta vesistöihin.
