Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuota prosessia edistää mm. antropomorfiset humuspäästöt ja muut ravinnepäästöt, jotka kääntävät kemiallisten prosessien tasapainotilan fosforin vapautumiselle suotuisaksi.
Entä miten paljon se antropogeeninen kuorma oli 3000 vuotta sitten Itämereen? Itämeri on kukkinut jo 10 000 vuoden ajan ei vain nyt viime vuosina.
Ja ainoa kysymys tässä on tuo ulkoinen kuormitus, jolla nytkään 80% laskeneena ei Itämeren kukinta ole loppunut.
Husku ei tainnut tätä tietää.
Eli väitteesi kumoten myös kyseinen tutkija vahvistaa Itämeren rehevöitymisen olevan antropomorfista eli ihmisvaikutteista!
On jääkauden jälkeen ollut moniakin ilmaston muutoksia. Viimeiset Keskiajan Lämpökausi ja Pieni Jääkausi. Eivät vain olleet antropogeenisiä.
Höpöä sanoit olevan Lappalaisen väitteen, että Itämeren rantavaltioiden kuormitus olikin pieni, joka perustui tähän tutkimukseen.
Larsson, Elmgren ja Wulff (1985) laskivat Vollenweiderin (1976) mallilla Itämeren syvyyteen ja viipymään painotetun pintakuormituksen ja vertasivat saatuja Itämeren johdannaislukuja suurten järvien vastaaviin.
Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden odottamattoman pienen kuormitusarvon. Tätä ristiriitaa tutkijat eivät käsitelleet ollenkaan, vaan väistivät johtopäätösten teon malliaineiston olosuhde-eroihin vedoten.
Vuosikymmenten aikana myös muu tutkijayhteisö vaikeni tästä keskeisestä
konsensuksen vastaisesta tuloksesta. Vaikeneminen ei kuitenkaan ole johtunut kyseisen artikkelin tuntemattomuudesta tai kiinnostuksen puutteesta, sillä sitä on viitetietokantojen mukaan referoitu muissa asioissa harvinaisen paljon.
Vaikeneminen pienehkön ulkoisen kuormituksen merkityksestä on ollut syvä ja hämmentävä.Vaikeneeko aSantakin?
Mitä lähteitä Kurki hyödyntää mielikuvituksellisten väitteidensä tueksi?
Siinä postauksessahan oli linkki: ”ITÄMEREN REHEVÖITYMISEN
UUDISTETTU DIAGNOOSI JA PARADIGMA”Lappalaisen väitöskirja on hienovaraista kettuilua tälle intuitiiviselle konsensusseuralle.
Ne ovat edelleen suo-ojitukset jotka ovat päästöjen varsinainen syyllinen,
Minä tulkitsen tutkimusten tietoja niin, että humusta tulee monesta muustakin lähteestä. Myös luonnon soilta, lehtipuiden karikkeista ja luonnon niityiltä, maanteiden varsilta jne. Luonnon soilta tulee saman verran kuin ojitusalueilta tai kun suo ennallistetaan ei siinä humuspäästö vähene.
Mistäs se Englannin vesiin humus tulee, kun ei ole ojituksia?
Linkissä sammaloituneita ojia tukitaan. Luulevatko ihan tosissaan, että veden liike pysähtyy ojapatoon?
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011321075.html
Korjasin tuon postaukseni virhevuoden. Kylmä kesä Lapissa ja koko Suomessa oli 1987 ei 1996. Jos tämä kylmyys olisi jatkunut, metsäraja olisi siirtynyt Oulujoelle.
Kuusamossa tehtiin koe, jossa rikkiväitteet Lapin metsien tuhoihin kumottiin. Metsämaata pidettiin jäässä koko kesän. Puiden neulasäytteet olivat ”match” vuoden 1987 kesän tulosten kanssa.
Olisiko tämä se Nostokoukun linkki vuodelta 2009?
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0040609009000169
aSantalta kysyn mistä hänen höpö-höpö tietonsa tulee, vaikka tuosta Itämeren rantamaiden kuormituksesta on olemassa tutkimus, että se oli mitätön jo ennen kuormituksen vähentämistä 80%:lla.
Eihän se vain ole tätä konsensustietoa?
Ennen suomalaisten tukemien jätevedenpuhdistamojen rakentamista Pietariin 1990-luvulla, miljoonakaupungin jätevedet suoltivat jätevetensä
Nyt kyseessä on Itämeren allas ei jokien suut tai kaupungit, joidenka kuormitus on pieni Itämeren suuruuteen nähden. Tässäkään ei mennyt luontojärjesöiltä tieteen mukaan vaan luulojen.
Hyvähän tämä sen osalta on, että vedet rannoilla ovat puhdistuneet, mutta ko ongelmaan siitä ei ole ratkaisuksi.
Itämemeren tapauksessa on juuri samoja elementtejä kuin ilmastonmuutoksessa, jotka ovat todisteita.
Itämeri on kukkinut samalla lailla kuin nyt tuhansia vuosia sittenkin, jolloin ei ollut ihmisperäisiä päästöjä ja ilmasto on ollut lämpimämpi tai kylmempi tällä nykyisellä CO2-pitoisuudella maapallon ilmastohistorian aikana.
Mikä on luontojärjerjestöjen intuitiivinen konsensusvastaus ilmastokysymykseen. Hiilidioksidi.
Rikkipäästöitä tehtiin syyllinen Suomen 1980-luvun Lapin metsäkuolemiin, vaikka syy oli vuoden 1987 kylmä kesä. Routa ei sulanut paikoin koko kesänä Lapissa.
Humuspäästöjen 2-kertaistuminen vesiin on nyt tämän ryhmän mukaan suo-ojitukset. Todellinen syy on rikkipäästöjen vähentyminen. Happosateet kirkasti vedet (ennen vanhaan vedet olivat kirkkaita) ja kun ne saatiin kuriin vedet tummuivat takaisin normaalin värisiksi.
Liekö yhtään tapausta mennyt oikein tällä Hesarin hellimällä intuitiivisella luontoryhmällä. Räikein esimerkki kuitenkin on Itämeri.
Lainauksia linkistä alla.
–Itämeren ympärille kehittynyt eri maiden tutkimus ja hallinnointi lisääntyivät voimakkaasti 1970-ja 1980-luvuilla. Yhteistyö kiinteytyi melko pian omaksi Itämeren tutkimus- ja suojelukulttuuriksi, epäviralliseksi Itämeri-instituutioksi, jossa vallitsee voimakas auktoriteettien kunnioitushenki
– Itämeren luuloteltu pienuus ja toisaalta luuloteltu ravinnekuormituksen suuruus ovat saavuttaneet myytin mitat. Tietokirjasta (Furman 1998) löytyy mm. tällainen luonnehdinta: ”Itämeri on valtameriin nähden pieni postimerkki ja sen vesimäärä lukuisiin muihin sisävesiin verrattuna pelkkä pisara.” Tällaisten iskostusten myötä suurin osa kansasta elää luulossa, että ’Itämeri on pieni ja kuormitus suuri’, ja toisaalta tiedossa, että Itämerta vaivaa muun muassa (sinilevä)rehevyys ja laajojen
pohja-alueiden hapeton ’aavikoituminen’– Intuitiivinen konsensusvastaus otsikon äärimmäisen tärkeään kysymykseen on ollut jo 1970-luvulta alkaen selvä: Itämeri on ihmisperäisen ravinnekuormituksen raskaasti kuormittama.
– Tieteellistä vastausta syyhyn ja seuraukseen lienee tieteellisessä kirjallisuudessa haettu vain yhden kerran, kun Larsson, Elmgren
ja Wulff (1985) laskivat Vollenweiderin (1976) mallilla Itämeren syvyyteen ja viipymään painotetun pintakuormituksen ja vertasivat saatuja Itämeren johdannaislukuja suurten järvien vastaaviin. Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden
odottamattoman pienen kuormitusarvon. Tätä ristiriitaa tutkijat eivät käsitelleet ollenkaan, vaan väistivät johtopäätösten teon malliaineiston olosuhde-eroihin.– Vaikeneminen pienehkön ulkoisen kuormituksen merkityksestä on ollut syvä ja hämmentävä.
Nyt sitten tämän konsensuksen hengessä Itämeren reunavaltiot ovat vähentäneet päästöjä 80% eikä Itämeren sinileväongelma ole poistunut mihinkään.
No ei tietekään ole, kun reunavaltioiden päästöt alun alkaenkaan eivät ole ollet syy sinileväkukintaan, vaan suolaimpussin puute Atlantilta.
Itämeri ja Ilmastomuutos. Luntojärjestöjen intuitiivinen (luuloihin perustuva) konsensusvastaus molempiin.
Ihmisen syytä.
Sivu 56. Tämä tietoisuus synnytti jyrkän ristiriidan sen aksiomaattisen luonteen saavuttaneen käsityksen kanssa, että vain ihmisperäisen kuormituksen kasvu oli pääsyy rehevöitymiseen, tämä pohjan hapettomuuteen, tämä fosforin sisäiseen kuormitukseen ja tämä rehevöitymisen noidankehään (ks. prosessihypoteesin kuvio 8). Tämä käsitys on synnyttänyt myös tarpeen selittää, miten mainitut kaudet olivat voineet syntyä, kun ihmisperäinen kuormitus oli vielä minimaalinen tai kun se aiempina rehevinä kausina on ollut merkityksetön. Tätä ristiriitaa käsitellään
lähemmin alaluvussa 5.5.3Hodgson: Soveltamalla samaa periaatetta hömötiaisen runsauteen erilaisissa elinympäristöissä voimme todeta, että lajille hyvin sopivien ympäristöjen osuus on vähentynyt ja huonommin sopivien osuus kasvanut vuosikymmenten mittaan.
Entä jos ne hömötiaisen pesät tuhotaan vuodesta toiseen?
