Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä Kurjen kotiseudulla ei osata tehdä kaivoja.
Totta. että kaivojen ympärille suositellaan tiivistä maakorotusta, että valuvedet eivät pääse kaivoon. Ehkä siellä Nostokoukun seuduilla on osattu kaivojen teko. Kokeilkaa tehdä kaivo väärin, niin tämäkin humusasia selviää.
Vesistöjen suojakaistoja perustellaan sillä, että ne estävät valumia hakkuualueilta.
Se joka on elänyt maaseudulla ja vedet on haettu pihakaivosta, niin tietää, että keväisin lumien sulaessa kaivon vesi muuttui ruskeaksi muutamaksi viikoksi. Mikä sen kaivoveden ruskisti?
Pihamaan pintavesi valui kaivoon ja vei pihamaan biomassan heinän, puiden lehtien hajomisessa syntyneen humuksen kaivoon.
Miksi sama ei tapahtuisi viettävillä rannoilla? Pihamaat sentään aina niitettiin kerran kesässä ja puiden lehdet aina lakaistiin pois pihalta kompostiin ja silti alempana mäkeä ollut pihakaivon vesi ruskettui. Ennen jokien ja järvien rantojen heinät niitettiin eläimuille. Ei enää ja voi olettaa, että humusta niistä tulee paljon vesiin.
Joskus kannattaa varmaan tosiasiat tunnustaa
Mikä tosiasia pitäsi tunnustaa.
Sano vaan suoraan, eläkä kiertele.
Video lopussa selventää paljon. Suo purkaa vesiä ojaa pitkin Pyhäjärveen ja on aina purkanut ja tulee aina jotain uomaa pitkin purkamaan, vaikka oja tukittaisiin ja tuo jotain kautta aina humusta. Vaikka suon muut ojat tukittaisiin, humusta tulee senkin jälkeen saman verran.
Pyhäjärven rannat näkyy olevan kallioisia tai kivisia 90%:sti ja ojitettuja soita hyvin vähän valumalueesta. Suot eivät ole ainoa humuksen lähde vaan rantojen vuosittainen biomassan hajoamisen humus myös huuhtoutuu vesiin. Tätä humusta virrat sitten kujettelee ja humus voi virtauksen tyrehtyessä näkyä sitten paremmin kuten tuossa rannalla. Vesihän on muuten kirkasta ja pohja näkyy väristä huolimatta.
Kunnostusojitukset pitäisi tehdöä turvemailla painamalla sammaloitunut oja vanhaan muotoonsa, niin ei kiintoaineita lähde liikkeelle. Riittävän painavaan kaivuriiin ojaprofiilin muotoinen vetopyörä. Jonkun pitäisi vain sellainen hitsailla. Patentin arvoinen keksintö, mutta enäähän sitä muut eivät saa, kun minä sen keksin juuri.
Nostokoukulle, että minun käsitykset suo-ojituksista tulee tästä lähijoesta, jolla on mittaa mutkineen 50 km ja valuma-alueen lähes kaikki suot ovat ojitettuja ja joilla on ”miljoona” kilometriä ojia. Tuokin Natura suo antaa ruskean vetensä jokeen kahdella purolla. Yhtään järveä ei ole pilaantunut kiintoaineilla, joskin turpeen kiintoaineen deltakasaumia on näkyvissä purojen suilla. Niihin olen aina halunnut ratkaisuksi poistamista ja muutenkin samalla matalien järvien kunnostamista etteivät kasvaisi umpeen.
Kaikista ”miljoonista” ojakilometreistä joen veden väri tässä joen suulla on sama kuin Hukkajoella eli erinomainen.
Onko se Nostokoukun epäonnistut suo-ojitustapaus lopulliseksi muotoutunut käsitys? Eikö ole yhtään onnistunutta?
Tuleeko nämä Nostokoukun tapaukset sieltä Lapista, jossa ojitukset on tehty vedenjakaja soille, joista hän täällä on kertonut ja jotka ovat syntyneet sadevesistä ja ovat karuja, jotka ei kasva puuta? Täällä nuo suot on jätetty ojittamatta. Tuon purkuojan varrella oleva ojitus, josta kerroin, lähtee vedenjakajasuolta ja on muodostunut pohjaveteen ja on ojitettuna molemmin puolin laajalati metsää kasvavaa. Purkuojasta järven lahteen muodostunut delta ei ole kummoinen ja se on kaivurilla poistettavissa milloin vain. Tosin järven lahti on pilalla jo muutenkin veriruton vuoksi.
Hyvä, että Nostokoukun kertoma tapaus nyt sitten ennallistetaan, kun ojitettu suo ei edes kasva.Ilmeisesti on hänelle ainoa kokemus suo-ojituksista. Minulla ei ole sellaisia.
Minä en ole tavannut täällä vedenjakaja soita alenpana olevia ojitettuja soita, jotka eivät puuta tuottaisi.Toki kiintoaineita vasta ojitetuista soista tulee, mutta minun tiedossa olevalle järvelle ei ojituksista ole ollut haittaa. Järven lahti 20 ha ja vesiruton saastuttama eikä yhtään ruskeampaa vesi kuin Hukkajoellakaan, jonka väri on arvioitu erinomaiseksi.
Hukkajoen ruskea vesi on rankattu sinisellä värillä eli on luokkaa erinomainen.
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
ja sieltä teema pintavesien tila
En kyllä saa selvää Nostokoukun kertomuksesta. Missä järven purkuoja oli, joka ruopattiin? Oliko se luontainen oja? Sillä osalla rantaa, jossa oli turverantaa? Vai kokonaan järven toisessa päässä? Sitten ojitusalueelta tuli uusi purkuoja. Menikö ne vedet lammen läpi luonnolliseen ruopattuun purkuojaan?
Odottelen, että julkaisevat tuonne lukijoiden kuviin vesinäytteet luonnon suolta ja kaivamastani 6ha ojitusalueelta.
Luonnon suo on Natura-suo 2000 ha, joka sijaitsee vedenjakajalla ja joka purkaa vesiään useammalla lähtöpurolla eri suuntiin, jotka laskevat vesistöihin jokiin ja järviin.Yhdestä tällaisesta lähtöpurosta otin vesinäytteen pulloon.
Minun kaivama suo on lähellä tällaista samanlaista vedenjakajalla olevan luonnontilaisen suon. 4 km pitkän purkuojan vartta, jonka molemmin puolin koko matkalla on luontaisesti huonosti kasvava ojitettua rämettä, johon minunkin ojitusalue kuuluu ja puro sitten laskee matalan järven lahteen, joka on vesiruton täyttämä. Alunperin on kysymys 1960-luvulla ojitetuista (ojaväli 50m) suorämeestä, joihin olen kaivanut 1-2 uutta ojaa keskelle eli sarkaväli 13..25m. Tämä 6ha ojitusalue on siten muodostettu, että siitä on vain yksi purkuoja tähän luonnon puroon ja siitä ojasta otin näytteen. Tämä 6 ha alue on erilailla muokattu. On kaivettu matalaturpeisilla enintään 1m turvetta 2 m syvyinen oja ja nostettu kivennäismaata pinnalle ja täytetty sitten viereen kaivetun samalaisen ojan mailla aina näin edeten. Syvemmillä turvemailla vain lisäten uusia ojia vanhaan 50m ojaväliin.
Kaivu suoritettu oikein eli ojamaat on levitetty tasaisesti ojan molemmin puolin 4..5m matkalle. Oja tietenkin on suurempi, että maita on riittänyt peitteeksi ojan molemmin puolin. Tällöin suon pintakerros lahoaa ojamaiden alla ja vapauttaa ravinteita kasvuun. Kaikki Suomen suo-ojituksen on kaivettu väärin.
Vettä oli edellisen viikonvaihteen (1-2. 6. 2025) jälkeen paljon liikkeellä, kun satoi pienen tulvan 30 mm.
Nyt kun katson ikkunan laudalla vesinäytepulloja, niin on vaikea erottaa kumpi näye on kumpi. Luonnon suon ja rajusti muokatun ojitetun suon väri on sama kuin Hukkajoella oli. Hukkajoen ja tämän lähijoen vesi kirkastui hanaveden kirkkaaksi nyt talven aikana.
Vielä kerran. Kaikki vihreä, joka lakastuu Suomen luonnossa syksyllä metsämailla, luonnon niityillä ja pelloilla muuttuen ruskean väriseksi, tuottaa humusta Suomen vesitöihin. Ei vain vain suo-ojitukset.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011273111.html
