Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Laitoin eilen lukijoiden kuviin vesinäytteitä luonnon suolta ja ojitetulta suolta.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/hukkajoen-veden-vari-normiksi/
Näiden kuvien ottamisesta on nyt yli puoli vuotta ja Hukkajoen ja lähijoen veden väri on nyt kuin hanaveden. Eli humuspäästöt TOC ovat hajonneet. Ravistelukaan ei palauta väriä.
Eiköhän lasketa metsien hiilinielu ja kasvu Ruotsin tapaan ja unohdeta hakkuusäästöt.
Ruotsin viime vuosien kasvu noussut 125 milj.m3/v.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ruotsissa-metsien-kasvu-elpyy-ja-nielu-vahvistuu/#5dfaa1a5
Tapani Lahti: Jos uhanalaisuusluokat ennustaisivat realistisesti häviämistodennäköisyyttä, pitäisi uhanalaisia lajeja ajan mittaan hävitä, sitä enemmän mitä uhanalaisemmasta luokasta on kyse. Näin ei Suomen linnuilla ole tapahtunut, vaan hävinneiden lajien määrä on vaihdellut epäsäännöllisesti luettelosta toiseen ja pikemminkin vähentynyt kuin kasvanut (taulukko 1).
Taulukon 1 lajien uhanalaisuudet ovat pieni populaatio, toisenlainen ilmasto ja umpeenkasvaminen. Tyypillisiä lajeja, joidenka suurin uhka on Suomen luonto. Peltosirkkua metsästetään Ranskassa. Presidentti Mitterandin tiedetään maininneen, että on pistellyt poskeensa peltosirkkuja. Kultsirkun hävittivät kiinalaiset metsästämällä.
Aleksi Lehikoinen yrittää perustella, että hömötiainen häviää Suomesta ja nyt on tehtävä päästöksiä sen estämiseksi. Kannattaisi tehdä ensin se pesinnän onnistumisen tutkimus. Pesä lahokoivussa ei estä pesärosvo Käpytikan vierailuja, mutta pihapuiden pöntössä on peltivahvistus reiän ympärillä, joka estää.
Taitaa olla kirjanpainajan viholliset aina vähän myöhässä kuusituhojen torjunnassa kuten myyrienkin viholliset.
Tällaisten luonnollisten vihollisten varaan ei voine laskea mitään. Jyväskylässä asia on ymmärretty.
Kävin itse vasta myrskyn kaataman kuusen oksimassa, pätkimässä ja aisaamassa moottorisahalla kuusikossa, jota olen vuoden 2018 jälkeen pitänyt silmällä, kun siellä oli reijitystä pystypuissakin .
Entäs ojitusalueiden metaanipäästöjen loppuminen? Ainakin tuon Luken laskeman 100 vuoden periodin määrän +12,4 Mtn-ekv voisi laskea nieluksi, joka nollaisi turvemaaojitusten CO2-päästöt.
Taitavat nuo maaperän CO2-päästöt nyt olla muutenkin uudelleen arvioinnissa viimeisten tietojen mukaan.
En tiedä muuta kuin että tuntuu uskottavalta se väite että kun turvetta hajoaa, sitä lähtee myös valumavesien mukaan.
Ojitusalueilla turpeen hajomistuote TOC painuu alaspäin ja suodattuvat ojaan päin mennessään pitkän matkan. Luonnon Kurki-suolla turve hajotessaan jää pintaan ja TOC kulkeutuu sitten pintavesien mukana.
On tämä uskomatonta, miten paljon ojituksista löytyy myönteisiä puolia.
– metaanipäästöt lakkaavat- vähentävät ilmastopäästöjä
– puhdistavat typpilaskeumaa – estävät vesien rehevöitymistä
– mahdollistavat metsien hyvän kasvun – lisäävät hiilinielua
– estävät maiseman muutumista monimuotoisuudeltaan köyhäksi tuhdraksi- metsien lajimäärä on moninkertainen
– estävät metsäkatoa – suot leviövät kuin lentävä keuhkotauti
– ja nyt vielä ojitusalueiden CO2-päästötkin on kyseenalaistettu
En tiedä. Musta mönjä viittaa kiintoaineisiin. Niitähän tulee. Tuohon lähijärven lahteen laskee pieni puro tai yli hypättävä oja ja se on tuonut kiintoainetta. Kassa kyllä näkyy kesällä ja talvella. Ojaan tulee noin 1000 ha ojitusalueen vedet ja eikä tuo kiintoainekasa kovin suuri ole eikä mikään ongelma ole vaikka poistaa. Järven lahden varsinainen ongelma on vesirutto. Veneen pohjaa viiltää. Juuri tällaisia umpeen kasvavia matalia järviä pitäisi kunnostaa ruoppaamalla niin syviksi ettei vesirutto niissä menesty. Tarvittaisiin virtausta ja veden syvyyttä lisää.
Lähetin tämän tuohon Hesarin vesien tummuus juttuun. Kokemuksen mukaan, kun tänään ei julkaistu, niin yritetaään huomenna uudelleen. Pari yritystä on tuottanut tuloksen. Ilmeisesti modesta kiinni.
”Kun vihreä biomassa kesän kasvukauden jälkeen muuttuu ruskeaksi ja alkaa hajota se tuottaa humusta (TOC). Humusta muodostuu Suomessa koko maapinta-alalla ei vain ojitetuilla soilla ja pintavalumana tiiviiden maakerrosten päällä ja se kulkeutuu vesistöihin. Hyvä esimerkki humuksesta on pihakaivot keväällä, kun lumien settua pintavesiä pääsee kaivoon ja vesi muuttuu ruskeaksi. Sama ilmiö toistuu joka kevät Suomen vesistöjenkin osalta. Vain harjualueilla ja kivi-, kalliorantaisten järvien vesi voi olla kirkasta.
Ojitettujen soiden humuspäästöt (TOC) eivät eroa luonnon soiden päästöistä.
Sen voi käydä toteamassa tutkimuksista linkistä, joka löytyy netistä haulla:
””””Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus””””.– TOC-päästöt luonnon soilta 8700…43 000 kg/km2/v
– TOC-päästöt ojitetuilta soilta 11 000… 15 000 kg/km2/vAivan turhaa kirjoittelua ojitusalueilta tulevista humus-päästöistä. Samat päästöt niiltä tulisi luonnon soinakin.
Koettakaa nyt korjata käsityksiänne tastäkin asiasta tutkimusten mukaiseksi, ettei tule puhutuksi p…aa.”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html
Aki Ikonenkin ilmaantui keskusteluun.
AJ:lle vastaus.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ruotsissa-metsien-kasvu-elpyy-ja-nielu-vahvistuu/#5dfaa1a5
Pitääkö ruveta epäilemään Luken laskentaa metsien kasvustakin?
Ruotsissa jo 2021 metsät olivat kovassa kasvussa. Meillä mentiin alaspäin.
Itse olen odottanut ja muutaman vuoden, että kasvu olisi noussut muutamalla miljoonalla kuutiolla, mutta pettynyt. Ainakin täällä metsät näyttävät parantaneen kasvua jo monen vuoden ajan.
