Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Seppo Vuokko: Suomessa mukaan otetaan metsät ja ojitetut suot, mutta ei luonnontilaisia soita eikä vesistöjä.
Luonnontilaiset suot ovat vain -3,0 Mtonnin CO2-nielu vuosittain. Niiden kokonaisnielusta -4 Mtn vuosittain 1 Mtn muuttuu metaaniksi. Suomen matalien järvien ja vesitöjen vesikasvit voivat olla merkittävä nielu, sillä syksyllä ne kuollessaan painuvat pohjaan hiilivarastoksi ja humukseksi värjäämään vesiä.
Kun metsien yhteyttämistuotteista sanotaan menevän 70% maaperään, niin tämä näkynee silloin pohjoisella metsävyöhykkeellä suurena metsien hiilinieluna kesäisin ja hiilivarastoa syntyy silloin maaparään, jota Suomessa ei kaikkea huomioida. Suomessa Luke laskee maaperään menevän eläviin juurien ja kantojen biomassaan yhteyttämistuotteita juurien ja kantojen verran, joidenka osuus koko elävästä puusta on vain 22%.
Ruotsissahan maaperänielut kivennäismaanielu ja kuollut orgaaninen materiaalinielu ovat suuret.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html
Nyt jatkuu keskustelu Kimmo Tuomelan kanssa, Kirjoitin vastauksen, jota ei julkaistu.
Kimmo Tuomela:””””Tässä vielä lainaus kirjantekijäin terveisistä:
”Punainen kirja ei vääristele tietoa, mutta valitettavasti Eero Leinonen yrittää antaa väärää kuvaa, että vanhoissa metsissä olisi murto-osa nuorempien metsien lajeista.””””Taitaa olla Aki Ikosen tekstiä ei Punaisen kirjan laatijan tekstiä.
Taulukko 5 otsikko.”Ensisijaisesti metsissä elävien Punaisen listan lajien MÄÄRÄ luokittain ja elinympäristöttäin.” Punaisen kirjan otsikko Taulukolle 5 on harhaanjohtava, sillä todellisuudessa muiden ja vanhojen metsien lajit menevät osittain päällekkäin.Kimmo Tuomela ” Punaisessa kirjassa ei ole olemassa vanhojen metsien omaa elinympäristöä ”.
No näkyy olevan ”vanhojen metsien” olemassaolo elinympäristönä Punaisessa kirjassakin Taulukossa 5. Siellä on jaottelu metsille ”vanhat metsät” ja ”muut metsät” ja faktaa on, että muutenkin on olemassa ”vanhojen metsien” elinympäristö, joilla tarkoitetaan yli 160 vuotiaita metsiä.
Kimmo Tuomela: ”””Suurin osa vanhojen metsien lajeista on yleisiä metsien elinvoimaisia lajeja, joiden lisäksi vanhoissa metsissä on punaisessa kirjassa arvioitu tarkalleen 1163 erityispiirre/>indikaattorilajia.”””
Tietenkin vanhoissa metsissä on muiden metsien elinvoimaisia lajeja, mutta siellä vanhoissa metsissä ne vain ovat vähälukuisia eivät elinvoimaisia.
Entä sitten nämä muiden metsien 8336 taulukossa 5 arvioidut indikattorilajit?
Niitähän on 7-kertaa enemmän kuin vanhojen metsien erityispiirre/ indikaattorilajeja.Kimmo Tuomelta voisi kysyä, mitenkä noin suuri määrä indikaattorilajeja on kirjattu ikäluokaltaan nuorempiin ”muihin metsiin” ja niin vähän ”vanhoihin metsiin”?
Tässä kasvitieteilijä Seppo Vuokon käsitys vanhoista metsistä: ”Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. ”
Punaisen kirjan 2019 Taulukko 5 vahvistaa Seppo Vuokon käsityksen.
Lintujen ruokinta pitäisi lopetaa kaikkialla. Kaupungit johtaa nyt punkkitiheyksissä. Lintujen ruokinta tuo pihalle hiiret ja myyrät punkkien isäntäeläimet.
Metsähallituksen esityksen uusista OECM-alueista, kasvaa Suomen suojelualueena raportoitavan pinta-alan määrä yli neljällä prosenttiyksiköllä.
Metsähallituksella näitä OECM alueita on 1,3 ha. Entä paljonko niitä on yksityisillä metsänomistajilla, jotka ovat metsätalouden ulkopuolella eli käytännössä suojeltuja?
Suomessa on suojeltu metsäala 3,1 Milj.ha ja 1,3 milj.ha lisää tarkoittaa, että suojeltu pinta-ala kasvaa 40%:lla 4,4 milj.hehtaariin.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011236084.html
Ilmeisesti tuossa linkissä on kysymys TOC päästöistä eli humuksesta ja kiintoainepäästöistä. En pääse sitä lukemaan, kun en ole tilaaja.
Noista ravinne päästöistä typpi ja fosfori, että ojitusalueet puhdistavat typpilskeumaa ja fosforipäästöt ovat mitättömät. Niistä kannata kirjoitella, mutta tyhmään kansaanhan nämäkin Hesarin kauhupäästöt uppoaa.
Humuspäästöja (TOC) tulee kaikilta maapinnoilta, jossa on kasvillisuutta, ei vain turvemailta, sillä humusta syntyy kaikkien kasvien kuolleista jätteistä. Pellot, joilta ei korjata satoa, syntyy humusta valtavat määrät verrattuna suomaihin, joidenka biomassan muodostus on aika alhainen. Esimekiksi vesistöjen rantaniityt, jotka kaikki Suomessa ennen niitettiin eläinten rehuksi, saavat nyt hajota rantaniityille ja antavat TOC tehorusketusta vesistöille.
Ennallistamisrahaa tulisi käyttää ruoppaamaan näitä Suomen jo luonnostaan matalia umpeenkasvavia järviä syvemmiksi ja samalla poistaa ojitusalueilta tullutta kiintoainekertymää pienten purojen järvisuistoista ja että ojitusalueiden vedet kulkee ojassa mahdollismman pitkän matkan ennen vesitöihin pääsyä.
Linkissä vähän laajempaa selvitystä vesien rukettumisesta. Ettei totuus unohtuisi. Hukkajoenkin vesi on ruskeaa.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2014/12/Vesitalous_1406_netti.pdf
https://yle.fi/a/74-20140329/ Ruotsin Metsämaanielun laskenta.
Ojanen: 1) Ruotsi raportoi erikseen ”Kuollut orgaaninen materia” -hiilivaraston (DOM) ja maaperän hiilivaraston (SOM) muutokset. On tuo DOM mukana Suomellakin, mutta Suomella DOM ja SOM ovat yhdessä maaperän hiilivarastona. Eli ei DOM puutu Suomelta.
Epäilen vähän tuota, että Ruotsin Metsämaanielun luokka ”Kuollut orgaaninen materiaali” -19 Mtn olisi ojitettujen turvemaiden kuollut karikenielu DOM ja maapäästö SOM keskiviivan yläpuolella +7 Mtn-ekv. Eihän ”Kivennäismaiden” luokkaakaan ole näin jaettu.
Linkistä vuonna 2023 Ruotsin ”orgaaninen maaperä” oli päästö +7 Mtn-ekv ja sanoisin, että se on ojitettujen turvemaiden summa DOM (karikenielu)+SOM (maapäästö) ja vastaa Suomen ojitettujen turvemaiden DOM+SOM tasetta, joka vuonna 2023 Luken mukaan oli +11,4 Mtn-ekv.
Tätä ”Kuollut orgaaninen materiaali” vastaavaa luokkaa Suomen Metsämaan nielun laskennassa en löydä Suomesta.
Annika Kangas sen selvittää tai sitten ei.
Suomen metsien kasvun pysähtyminen on selitetty muilla syillä ilmaston lämpeneminen, metsätuhot, kuivuus, hakkuut jne, mutta ei ole mitään mainintaa tuosta metsien kasvuteoriasta syynä kasvun heikkenemiseen eli että kasvun säilyttämiseksi pitää hakata kaikki kasvu vuosittain.
Nythän hakkuusäästöä on ollut 60 vuotta, joka jo sinänsä kääntää kasvun alenevaksi.
Näyttää siltä että nyt suunnitellaan ilmastotoimia todella lyhyellä juoksulla, 25 vuoden kvartaalilla, eli tähdätään vuoteen 2035 – 2050.
Tuossa 25 vuodessa on mahdollista nostaa Suomen metsien kasvua tuhkalannoituksilla, joutomaiden metsityksellä (lisätään metsäpinta-alaa) ja hyvällä metsänhoidolla se 10 milj.m3/v ilman hakkuiden rajoituksia.
Vain näillä toimilla metsien kasvua voi lisätä eikä samalla poistumaa tarvitse suhteessa nostaa (hakkuita lisätä). Ainakin joksikin aikaa muutama 10 vuotta.
Näkyy Ojanen vastailleen lisää.
Ojanen Soimakallion väitteestä 10 milj.m3 lisähakkuusäästö tuo 20 Mtonnin CO2-nielua lisää vuosikymmenien kuluessa:
Ojanen: ”Miten hiilinielu muuttuu, jos hakkuiden taso on jatkossa pysyvästi pienempi esim. 10 milj. m3/v verran?” Ja kun hakkuut vuodesta toiseen ovat perusskenaariota pienemmät, tämä lisää myös kasvua, eli sitten ”hakkuusäästö” onkin merkittävästi suurempi kuin ”10 milj. m3/v verran”.
Niin kun”hakkuiden taso olisi pysyvästi pienempi” eli kuinka kauan kestää, että saavutetaan tuo toinen hakkusäästö 10 milj.m3. Soimakallion mukaan kymmeniä vuosia: ”Simulointimallien mukaan metsien hiilinielu muodostuu lähivuosikymmeninä sitä suuremmaksi, mitä vähemmän metsiä hakataan, kirjoittavat Sampo Soimakallio ja Markku Ollikainen.”
Soimakallio: Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa varten laatimien skenaarioiden mukaan 10 miljoonan kuutiometrin väheneminen metsien vuotuisissa hakkuissa kasvattaisi metsien vuotuista hiilinielua lähes 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Tämä ei oikein istu metsien kasvuteoriaan.
Metsien maksimaalista vuosikasvua voidaan ylläpitää pitkässä juoksussa vain, jos poistuma on yhtä suuri kuin kasvu. Kaikki hakkuusäästö ajan myötä laskee metsien kokonaiskasvua.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/66e04d99-dad4-45b0-bcd7-edb89b00461b
Suomi on sitoutunut EU:n asettamiin tavoitteisiin ja kaikkien jäsenmaiden pitää löytää keinot, millä niihin päästään. Meillä kuvitellaan, että Suomi tai muut puuta tuottavat jäsenmaat saisivat loputtomasti ymmärrystä poiketa nettopäästövähennysperiaatteesta, huomauttaa Seppälä.
Aluksi Seppälä puhuu ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, joka muilla EU- mailla on ties missä. Monella se on vuosi 2050.
Ja sitten, että Suomi on sitoutunut EUn tavoitteisiin. Eihän EU ole vuotta 2035 päättänyt vaan Suomi itse ja sitä tavoitetta voi siirtää vaikka 20,,30 vuodella eteenpäin. Se ei tietenkään kuulu Seppälän ja ilmastopaneelin tavoitteisiin.
–Jos Suomi ei täytä itselleen asettamaa tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035, se on tietenkin mainehaitta Suomelle. Siinä voidaan menettää investointeja ja muita kasvun mahdollisuuksia, joilla voitaisiin uudistaa elinkeinoelämää ja tuotantoa.
Ja sitten Seppälä uhkaa Suomea mainehaitalla, että Suomen vienti laitetaan boikottiin, kun vasta Trumppi irtaantui Pariisin ilmastosopimuksesta ja USAssa lopetti kaikki vihreän siirtymän tuet.
Suomen Ilmastopaneeli pitäisi lakkauttaa Venäjän hybridivaikuttajana.
