Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelle huomio että rantojen uhanalaiset eivät ole kaikki metsälajeja vaan ovat osittain eri joukko.
Niinpä taitaa ollakin. Rantaniittyjen lajeja.
Norokorpi:Pienilmaston ja valaistuksen raju muutos tekee mahdottomaksi useimpien metsälajien, erityisesti uhanalaisten lajien, elämän.
Norokorpi jakaa yksipuolista tietoa. Kaikista uhanalaista metsälajeista 833 paahderinteilla elää 58 (7%), joille pitääkin olla avohakkuuta. Lisäksi lehtojen uhanalaiset lajit 377 (45,3%) sekä rantojen uhanalaiset 283 lajit pitää poistaa metsien uhanalaisten lajien listalta, sillä lehdoille on omat hakkuusuositukset ja rannoille on lain määrittelemät suojakaistat, joille ei sallita avohakkuuita.
Nyt uhanalaisia metsälajeja olisi enää 833-58-377-283= 115, joihin avohakkuilla olisi vaikutusta. Tämänkin 115 lajia on yläkanttiin, sillä siitä pitäisi poistaa vielä paloalueiden lajit 25 ja pienen popun ja toisenlaisen ilmaston lajit.
Norokorpi voisi paremminkin käyttää ilmaisua, avohakkuu tekee ”muutamalle metsälajille” elämän mahdottomaksi.
Lisäksi Norokorpi sortuu alokasmaiseen todisteluun yhden hehtaarin avokakkuun esimerkillä yleistämään sen koskemaan Suomen kaikkia metsiä. Sen avohakkuun vieressä kasvaviin metsiin avohakkuulla ei ole vaikutusta ja ajan myötä ne ”muutamat metsälajitkin” kyllä tulevat sinne.
Olisiko oikeampi tulkinta, että vanhoista metsistä on pulaa ja siksi niitä tarvitsevien lajien uhanalaisuus on noin korkea.
Ne vanhojen kangasmetsien ja vanhojen lehtojen uhanalaiset lajit ovat suurimmaksi osaksi toisenlaisen ilmaston lajeja, jotka menestyvät huonosti Suomen metsäluonnossa tai ovat pienen popun lajeja, joilla on suuret kannan vaihtelut ja ovat luonnostaan vähälukuisia ja uhanalaisia.
Kalkkikääpä (EN) on kokonaan suomalainen laji, mutta erittäin uhanalainen, vaikka sille on 1 milj. ha metsien suojelualueita. Uskooko kukaan, että lisää metsien suojelua tekisi siitä elinvoimaisen, kun näkyy olevan vielä Lapin ja Itä-Kainuun laji.
Laji piste fiissä sen uhanalisuus on vanhojen metsien väheneminen. Miten siellä lailla suojelluissa metsissä vanhat metsät voivat vähetä?
Metsälajien uhanalaisuus Suomessa on tällainen valhe.
Jokainenhan voi tarkistaa tämän asian laji piste fiistä. Aloittaa vanhojen lehtojen uhanalaisten lajien availun ja vertaa sitten esiintymisalueita ja uhanalaisuuksia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/bdec017c-8c03-4304-863f-a38c93e1a02f
Yrjo Norokorpi lyttää avohakkuut. Tuhoaa metsän monimuotoisuuden.
Avohakkuut ei hävitä metsien monimuotoisuutta. Siinä aukon vieressä kasvavassa vanhassa metsästä ei tapahdu mitään. Ihmeellistä että metsäammattilainen sortuu tällaiseen yhden hehtaarin populismiin. Eihän se yksi hehtaari ole kaikkien Suomen metsien kuva.https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html
Ihmetystä herättää, että mistähän nämä uhanalaiset lajit sinne Janakkalan avohakkuulle ilmestyivät, jossa oli vähän lahopuuta pitkällään? Itiöitä täytyi olla ihan siinä lähimetsässä.
– Harjaskääpä (VU). Tämä oli opiskeluaikana niin harvinainen, että sitä lähdettiin katsomaan Itä-Suomeen, jossa tunnettiin esiintymä, Timo Lehesvirta sanoo. Harjaskääpä vaatii paahteisella paikalla esiintyvää lahopuuta ja sitä tälle avohakkuulle on jätetty.
Laji on tyypillinen yksivuotinen pienen populaation laji kannan vaihteluineen.
Minulle tuli tällainen ilmoitus ”Ei julkaista” toistosta.
Wolfman53:Hyvin ”hoidetuissa ” metsissä puusto on yksipuolista , eläin -lintu ja hyönteis ym . lajit vähenevät ja avohakatut metsät , joista kannotkin revitään , ovat luonnolle katastrofeja . Liian monet näkevät metsissä vain raha tukon . Pitäisi olla riittävästi luonnon metsää , jossa elämä saisi mennä omia latujaan. Metsä ei tarvitse ihmisiä , mutta tämä pallo ja me ihmiset tarvitsemme metsää.
Vastaus Wolfman53:lle: Käy ihmeessä Punaisen kirjan 2019 sivulla 43 katsomassa Taulukkosta 5, mitkä metsät ovat suurimmalle osalle metsälajeja ne parhaat elinympäristöt. Vanhat metsät ovat vain n. 1200 lajille ensisijainen elinympäristö ja muut metsät sitten n.8300 lajille eli valtaosalle arvioiduista n. 9500 metsälajeista.
Viesti on jätetty julkaisematta, koska
- viesti toistaa aiemmin julkaistua sisältöä tai ei liity keskustelun aiheeseen tai
- viesti tai nimimerkki on asiaton
Ranelta hyvä linkki.
Suomessa on suojeltu metsiä 3,1 ha. En tiedä kuinka paljon niistä sisältyy noihin Metsähallituksen monikäyttömietsiin 4,8 milj.ha, mutta ne ovat juuri sitä, miten metsien suojelu muualla Euroopassa käsitetään. Metsien suojelu on niiden hoitamista hakkuilla.
Suomessa ensinnäkin on 60% Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yhteensä 2,1 milj.ha, joka täyttää 10% suojeluvaatimuksen ja sitten tämä 4,8 milj.ha, joka vastaa 24% (4,8/20) metsien suojelualaa, johon ei tarvita enää kuin 1,2 milj.ha kitumaita ja 30% suojeluvaatimus on hyvin kasassa ja taitaa ylittyäkin.
Korvenpojat
Suomessa metsäluonto on aina sopeutunut toistuviin mullistuksiin. Jääkaudet, myrskyt ja metsäpalot ovat meitä ihmisiä paljon ahneempia luonnon ”tuhovoimia”.
Niin hyviä komentteja tuossa Mikko Kauppisen jutussa, että tulee hilpeälle tuulelle.
Tämäkin, että Suomen metsät ovat sopeutuneen jääkaussiinkin.Nimimerkki Mettänpeikolta ei liene estetty yhtään kommenttia toiston vuoksi, niin on saanut toistella omia näkemyksiä tiuhaan. Hyvä ulosanti hänellä.
Ojitettujen turvemaametsien CO2-maapäästöt ovat tietenkin vähentäneet niiden hiilivarastoa. Viimeinen Luken tieto vuodelta 2023 oli +11,4 Mtn. Jos tuolla laskee 60 vuodelta päästöt olisivat 60*11,4= +666 Mtn. Nythän näistä turvemaapäästöistä kiistellään onko niitä edes olemassa?
Jäävät reilusti pienemmäksi kuin elvään puustoon sitoutunut hiilivarasto 1300 Mtn puhumattakaan Ilvesniemen mukaan lasketun 2500 Mtonnin varaston, jossa mukana maaperään jäänyt kuollut hiili.
Kohtuullinen nyt ehdotettu alennus eli noin 10 milj. kuutiometriä
Mitäs järkeä siinä on, kun hakkuut siirtyvät muualle?
