Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
aikoinaan oli myhyn tarjoupyynnössä että ajouria, pinta rikottuja laanien taustoja paikkoja ei muokata…ei edes pahoja urapaimunia tasoiteta, kuin erikseen. arvio oli että 40% jää muokkaamatta kokonais alasta.
juu pitää varmaankin alkaa myymään rantatontteja, huvittaa kun ”rantametsä” hyppii kuivien töyryjen yli, onhan siitä nyt ihan viranomaisen todistus että rantaa on kilometrejä…helppo rakentaa mökki kun ei ainakaan ole kosteusongelmaa
mutta nyt selvästi yrittävät saada kaikki metsäojat suojavyöhykkeelisiksi…. onko jollain jotain periaatteelisia ajatuksia taustalla, kävi vain mielessä.
jotain on muuttunut metsäkeskuksen päässä, ihan perus vanhat metsäojat ovat tulleet kartoissa rantametsiksi, niihin tehneet 10 m suoja alueet.
tuli juuri mulle viikolla yllätyksenä kun tein käyttiksen, moneen kertaan hakattu ilman mitään maintaa, nyt yht äkkiä tuollainen kauhan syvyinen kuiva metsäoja onkin rantametsä….
niinhän se laki menee, mutta kun metsä firmat tekevät päätökset päätökset ja nyt ovat eritäin varpaillaan etteivät saa mainehaittaa, täälläpäin keskeytetty puhtaat mäntyleimikotkin, tulkitsevat lakia reilusti alakanttiin, ja heti kun joku tulee vihjaisemaankin koneet parkkiin. .
aiemminkin sanonut ei tirppa laki perus mo.lle paljoa vaikuta mutta kone yrittäjät ovat kusessa. firmat nostaa kädet ylös, mutta rahoituslaitokset ei.
maanmuokkaus on myös vaikuttanut paljon, sekä työmenetelmät:’
-90 luvulla täälläpäin hakkuun jälkeen odotettiin havujen maatumista vuosi pari, annettiin heinien kasvaa, maan levätä. sitten äestys, ainoana menetelmänä. harva istutti, ylensä annettiin olla, mentiin 15 vuoden päästä katsomaan onko siellä mitään…
2000 luvulla tuli kaivurit jotka hiljaa syrjäytti äkeet, sekä istutus reheville maille, tosin silloinkin havuilla ei arvoa annettiin heinittyä vuosia
nykyään vuodessa hoidetaan uudistaminen, havunajoineen, ymmärretään naveroinnin edut. nopeimmat tekee kokouudistamisen päivissä. havut kerättynä, maanparannus/vesitalouden hoito tehtynä sekä viimeisen päälle taimilla. ymmärretään hyvän mättään edut.
on muuten pikkuisen muuttunut ajattelutapa uudistamisessa….
näkyy myös kasvuissa, ei yllätä..
hyvin tällä viikolla (kauppa, korjuu syksy) kelpasi ilman sertiä pikkuisetkin erät, tarjoajina yksi välittäjä, sahafirma sekä yksi isoista.
itse päässyt aikoinaan myymään tuomea, pihlajaa, yms erikoispuuta. tarvitaan vain 2,5m suht suoraa niin kelpaa, ihan hyvän hinnan sai 40 cm leveistä tyvistä, jokusen sahasin itsellekin
paluu alkuperäiseen.
kyselin hintoja pienelle ylispuu poistolle, n 100m3, ko-mä, 90/10%, laatu keskinkertaista. ajomatka alle 200m.
vaihtelu väli kot 63-73, mät 75-77, kuidut 28-30, ei sertiä.
tirppa rajoitukset eivät kunnolla näy maanomistajille puun myynti on kuitenkin harvoille jokavuotista, usealle ei väliä hakataanko keväällä vai syksyllä. ei sen kummenpaa.
täällä salpauselän etelä puolella, rehevillä mailla koneurakoitsijat ovat aivan kusessa. metsäfirmoissa tulee hemmetisti lisätyötä ja nyt firmat ovat todella varpaillaan, edes puhtaita havuleimikoita ei tehdä. täysin seis hakkuut. täällä ihmiset käy valittamassa hakkuista kun kuvittelevat että on täyskielto, no firmat vetää koneet pois mainehaitan pelossa.
yhden korjuu yrityksen vanhin työnjohtaja sanoi että tälläistä totaali pysähdystä ei ole ollut hänen aikana ja hänkin ollut metsäalalla 40v.
koneen, parin ketjun yrittäjät, velkaiset, miettivät ihan vakavia tällä hetkellä.
ongelmahan on nopea voimaantulo, ei ehditty suunnittelemaan, rajaamaan leimikoita uudestaaan.
varmasti tirppaleimikot arvossa jatkossa, kuitenkin kaiken lisätyön maksaa metsänomistaja huonompana puunhintana ja seisokit urakoitsijat.
ei paljoa lehtipuu sekoitukset kiinnosta, monimuotoisuus alas, selkeästi erikseen lehtipuu alueet, nyt itsekin pyytelen tarjouksia ylispuiden poistosta, samalla kierretään hakemaan muualtakin sekametsiköistä koivikoita tonttiin, jota saadaan muodostumaan tirppaleimikoita,
Väittäisin että kelirikkotirppaleimoille muodostuu aikahyvä kysyntä jatkossa…