Käyttäjän Leuku kirjoittamat vastaukset
-
Miksi et sitten tuomitse sähkönsiirtoa yleensä, ja sitämyöden sähkönkäyttöä? Ongelmia tuntuu aiheuttavan vain tuuli- tai aurinkosähkön siirto.
Edelleen, eikö ydinvoiman tai vesivoiman siirtojohdot aiheuta ollenkaan vastaavaa? Tai teollisuuden liittymisjohdot?
Fingrid siirtää toki muutakin (sähköä), kuin tuulisähköä. 76% kulutuksesta on muuta, koskeeko kritiikki sitäkin?
Purkukustannuksista liikkuu monenlaista kustannusarviota. Pitäisikö asettaa vaikka vakuusrahasto, johon kerätään varoja purkua varten voimaloiden toiminta-aikana?
Näin juuri toimitaan, jos se maanomistajalle sopii. Toinen vaihtoehto on maksaa purkuvakuus ennen rakentamista sulkutilille. Molempia näkee.
Purkukustannuksia on vaikea arvioida luotettavasti 25…30 vuoden päähän, mutta niin pyritään tekemään. Asiaan vaikuttaa työkustannusten lisäksi romumateriaaliarvojen kehitys. Voimalassa on satoja tonneja terästä, satoja tai tuhansia kiloja kuparia, sekä paljon muita metalleja. Lavat ovat lasikuitukomposiittia, kuten lasikuituveneetkin, eivätkä sinänsä ongelmajätettä vaikka niin monesti väitetään. Ongelma on niistä tehtyjen kierrätystuotteiden markkinoiden kehittymättömyydessä. Kierrätystekniikat kyllä on olemassa. Jos tämä puuttuva pala saadaan kohdalleen, purkukustannukset pienenevät nykyisestä.
Toki 125 megawattia on iso määrä sähköä, mutta vieläkään ei kysymys ole varsinaisesta sähkövarastosta, vaan taajuuden vakauttamisesta. Näitä tarvitaan, kun esim. aurinkopuiston teho laskee auringon mennessä hetkeksi pilveen, tai tuulen voimakkuuden vaihdellessa tuulivoimapuiston kohdalla.
Iso teho, tarkoitat varmaankin. Taajuusreserviä ja yleensäkin säätövoimaa tarvitaan yhtälailla kulutuksen vaihtelun vuoksi, ei pelkästään tuotannon. Tahtoo unohtua.
Ei mahdu.
Etelä-Suomeen ei voida rakentaa muuta kuin ydinvoimaa, ja huonosti sitäkin. Kallista on lisäksi. Tuulivoimaa, joka on halvin tuotantomuoto, ei voida rakentaa muuta kuin harva-Suomeen.
Tottakai ollaan, jos sähköä käytetään.
Tuuliteollisuus maksaa osansa siirtoverkosta liittymismaksujen muodossa. Johto ei tule lahjana yhteiskunnalta.
Kalliiksi käy ydinvoimakin, edellyttää jonkinlaista tuotantotukea.
Fortumin selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa.