Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Mulla on edelleen sama ajatus kuin tuolloin.
Pinta-alaverotuskuvion ajatusmalli on edelleen käytössä sosiaalipuolella. Jos mo joutuu hoitolaitokseen, maksu peritään metsän laskennallisen tulon mukaan. Osakkeenomistajilla kai todellisten tulojen mukaan.
Kaivosyhtiöiden konsulentin (Kotiaho) jutustelut kannattaa sivuuttaa.
Sähkön vientikapasiteetti nousee parissa vuodessa n 4500 MW:iin. Sähkön ylituotannosta ei ole vielä pariin vuoteen ongelmaa. Vetytehtaitakin on käynnistymässä.
Hämiksen luku voi pitää hyvinkin paikkansa. Mulla 20 v vanhassa peltokuusikossa ppa 32. Arvioisin kasvuksi nyt 15 m3/ha/a. Osan harventelin energiapuiksi. Syksyllä jatkuu.
Norjahan vie paljon sähköä. Tienaa sillä hyvin. Selvä kehitysmaa Tolopaisen mukaan.
Kristalliyö vuonna 1953??
Eiköhän hirvet kalua haapoja talvella. Syksyllä ja talvella tein energiapuuta myös haavoista n 15 m3. Talvella haapojen kourakasojen pöllit oli kaluttu paikalla majailleiden hirvien toimesta. Läheinen taimikko, jossa on myös haapavesoja oli jätetty rauhaan.
Laanialle minäkin myin pystykaupalla harvennuksen, josta pienen tukkiosuuden Laania välitti eteenpäin. Harvennuksen jälki oli hyvä. Hankitapuunikin myin myöhemmin samalle ostajalle.
Paras hinta ja työn jälki.
Jessen haavikoissa taitaa osa jo olla niin järeää, eteivät hirvet saa niitä nurin, vaan kaluavat pystypuita. Havaintojeni mukaan hirvet mieluummin kaluavat kaadettuja, kuitupuiksi pätkittyjä haapapöllejä ja jättävät tuolloin pystypuut rauhaan. Jessen siis kannattaa kokeilla pätkiä muutama haapa/ha hirville. Helpompaa kuin aitojen väsäily.
En ole samaa mieltä Annelin kanssa. Minusta on päivänselvää, että hakkuiden siirtyessä metsänhoidossa eturivin maista vasta kehitysvaiheessa oleviin maihin, niin tulos on hiilensidontaa heikentävä.