Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Hoitokuluissa on otettava huomioon verot. Jos bruttomenot ovat 2000€/ha, niin verottajahan maksaa niistä vähintään 600€/ha. Korkolasku tulee aloittaa nettimenoista.
Kyllä rehevällä paikalla puustoa tulee 25 vuodessa Eteläsuomessa enemmän kuin 150 m3/ha. Harventelen juuri 19 v vanhaa peltokuusikkoa. Rehevimmän osan kuuset ovat jo 13 m pitkiä ja pituuskasvu 80 cm/a. Puustoa rehevällä osalla n 175 m3/ha. Hieman huonolaatuista tukkia tulisi jo nyt.
Jean on oikeassa tässä postikonttoriasiassa. Minulle kävi muutama vuosi sitten, että ensin tuli kiinteistöverolappu oikeana rakentamattomasta rantatontistamme. Kuukauden kuluttua tuli uusi, jonka mukaan tontilla olikin useita rakennuksia. Soitin verottajalle, että maksan korotetun veron, jos hommaavat ne rakennukset. Lupasin kyydingin, jos haluavat tulla paikan päälle. Kohta tuli uusi päätös. Kunnan rakennutarkastus oli sekoittanut asiat ja jonkun muun rakennukset oli kirjattu meille.
Nythän hakkuut ovat vähentyneet ja puukuskit ovat vaikeuksissa. Perkolle pisteet, kun työllistää heitä.
Pitkään aikaan ei vielä ole kansantalouden kannalta oleellista merkitystä sillä, miten metsiä hoidetaan. Tulos syntyy jalostusvaiheessa ja siihen puuta piisaa nykyiseen hakkuutahtiin metsissä pitkälle tulevaisuuteen.
Jatkuva kasvatuskin on melko vähäistä. Mielenterveysmielessä voi olla hyvinkin perusteltavissa ja tuo sillä osa-alueella säästöä.
Anekaupalla (hiilinielut) ei tämä maa nouse. Ehkä alkutuottajien tilanne suhtessa muihin hieman paranee, mutta absoluuttisesti heikkenee niilläkin. Anekauppiaita ei kuitenkaan onneksi ole vielä täällä näkynyt. Tuskin näkyykään vielä piitkään aikaan, jos koskaan.
Toistaiseksi metsien hakkuut ovat riippuneet markkinavoimista, eikä metsien kasvu ole ollut rajoitteena. Tästäkin syystä metsien hyvää kasvua on hyvä edistää myös hiilinielu ja -varasto mielessä.
Anneli aiemmin esitti, että kasvuisakin metsä voi tulla hakkuissa päästölähteeksi. Totta kai, mutta ei kannata sotkea tähän yksittäisen metsälön tarkastelua. Kokonaisuus ratkaisee.
Kyllä minusta hyvä metsän kasvu on samalla hyvä hiilinielu.
Metsän hiilinielu koostuu puuston kasvusta ja maaperän hiilinielusta. Maaperän hiilinielu riippuu mm kasikesyötöstä ja maaperän hiilivaraston hajoamisesta. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt jälkimmäistä, eikä siihen mo voi vaikuttaa. Karikesyöttöön ja runkopuun määrään voi pitämällä metsänsä hyvässä kasvussa.
Hiilinielu on tärkeää pitää yllä ja mieluummin vahvistaa, jos se on kannattavaa. Hiilivarastolla ei niinkään ole suoranaisesti ole itseisarvoa, syntyy, jos on syntyäkseen hiilinielun sivutuotteena.
Metsien runkopuun määrä ja puuston kasvunopeus vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen. Mitä nopeammin puusto kasvaa, sitä puustoisempana metsä kannattaa pitää. Eli jalostetut taimet muokatulla maapohjalla kasvavat nopeasti, jolloin korkeampi puun määrä/ha antaa vielä hyvän koron pääomalle. Samalla metsän hiilivarastokin nousee automaattisesti keskimäärin aikaisempaa suuremmaksi.
Nyt on ostajan markkinat. Kevään kynnyksellä tilanne voi olla toinen, jos talvesta tuleekin kylmä.
Ei tunnu löytyvän hyviä keinoja Suomen saamiseksi kasvuun. Olisikohan jo aika kysyä tekoälyltä. Onko joku kokeillut?