Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Viime talvenahan sähkö oli normaalia halvempaa, kun siirtoyhteys Viroon oli osittain (600 MW) poikki. Myös talvi oli leuto.
Arvioisin, että ensi talvena sähkö on hieman kallimpaa. Puun käyttö teollisuudessa lienee kuitenkin vähäisempää kuin viime talvena. Eli hieman taitaa energiapuun hinta laskea.
Kauppatase voi hieman vahvistua, kun sähköä viedään enemmän ja puuta tuodaan vähemmän. Energian (sähkö, öljy ja kivihiili) sekä puun tuonti on vähentynyt reilusti. Kauppatase on näin vahvistunut arviolta 1.5 miljardia/a.
Kaukolämmön sähköistyminen ei tietysti ole järkevää. Parempi olisi käyttää sähkö jalostukseen ja vähäarvoinen puu lämmitykseen. Ehkä suunta taas kääntyy, kun mm datakeskusten sähkönkulutus kasvaa.
Eilen oli Yle:llä esillä nikotiinipussien kaytön voimakas kasvu nuorison keskuudessa. Ko ala kasvaa kovaa kyytiä. Nikotiinituotteille on siis ollut pitkään piilokysyntää, joka on nyt alkanut purkautumaan.
Nikotiinipussien kysyntä on suurin nuoremman väestön joukossa. Vanhemmalle väestölle ei ole ilmeisesti vielä sopivaa tuotetta markkinoilla. Ehkä nikotiinisuppo menisi kaupaksi kuin häkä. Voisi olla myös hyvä viestituote. RKP voisi asiaa edistää. Peitarsaareenhan ko tuotanto sopisi hyvin.
Kyllä jatkuva kasvatus on ylivoimainen menetelmä. Tuli mahdolliseksi 2014 ja pitkään on jo ko metsistä hakattu pääosin tukkipuita.
On siinä tukirahojen myöntäjällä ihmettelemistä, kun tiekunnalla ei ole muita tuloja kuin tuet. Eiköhän tuet lopu, jos tällaista esittää.
Ykkösaamun metsäkeskusteluista tuli mieleeni nämä uudet käsitykset metsämaan muuttumisesta päästölähteeksi. Lähinnä on ollut esillä avohakkuiden ja suometsien maapäästöt.
Tuntuu siltä, että muilta osin metsämaan hiilensidonnan/päästöjen merkitys on sivuutettu.
Minusta on selvää, että puuston kasvukausi on ilmastonmuutoksen mukana hieman pidentynyt, mutta kasvu ja kariketuotto on pysynyt ennallaan. Metsien maaperä pysyy nykyään 1-2 kk pidempään sulana kuin ennen, joten maaperän hiilivaraston lahoamisaika on nyt pidempi ja siitä on seurauksena maaperän hiilitaseen heikkeneminen. Tästä syystä metsien maaperän hiilivarasto todennäköisesti vähenee vaikka hakkuita ei tehtäisikään. Tämä, kasvihuoneilmiöstä johtuva hiilipäästö ei käsittääkseni voi olla pelkästään mo:n vastuulla.
Visa se kyselee muilta neuvoja. Esittäköön itse kaipaamansa ratkaisut. Itse luotan itseäni viisaampiin, ehkä Visakin sitä on. Datakeskukset kuitenkin toivotan tervetulleiksi.
Säävarmasta sähköstä on mekäläiselle ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Meiilä on haja-asutusalueella vapaa-ajan asunto, josta auemmin katkeili usein sähköt. Ei siitä oikeastaan haittaa ollut, kun polttopuita oli, mutta korvaukset juoksivat. Nyt ei enää katkoja ole ollut eikä korvauksia.
Raskaalla teollisuudella on sopimukset mm Fingridin kanssa, että tarpeen tullessa rajoittavat sähkötehoaan. Saavat ko sillä tavalla halvempaa sähköä.
Ehkä tapana ei ole mitään pakottavaa lainsäädäntöä. Tuntuisi omituiselta, jos lailla rajoitettaisiin joidenkin sähkön käyttöä, muttei vastaavast pakotettaisi sähkön tuottajia sitä tuottamaan.
Datakeskukset työllistävät vähän suhteessa liikevaihtoon. Eli niissä on korkea tuottavuus. Matalan tuottavuuden työpaikkoja on meillä ihan tarpeeksi. Tervetuloa datakeskukset, jos teollisuuden sähköveroa nostetaan. Eli sähkölle tulee vain yksi veroluokka.
Puunjalostusteollisuuta on jo pitkään moitittu siitä, että se jalostusaste on alhainen. Ilmeisesti joidenkin mielestä jalostusastetta ei saada nousemaan ellei ensin lopeteta alhaisemman jalostusasteen toimintaa. Ko toimialalla laskuvaihe on jo pitkällä, mutta uusien tuotteiden tuotantoa ei vain merkittävästi näy. Ilmeisesti nykytuotannon alasajoa on jatkettava, jotta uustuotantoa käynnistyisi.
Turvetuotannon alhaisimman jalostusasteen eli polttoturpeen tuotanto saatiin jo minimiin. En ole varma, mutta ilmeisesti vähäisessä määrin on kasvanut korkeamman jalostusasteen eli kasvuturpeen ja siitä tehtyjen tuotteiden tuotanto. Niitä kai menee myös vientiin. Hidasta on elpyminen.
Turkistarhaus on myös melko alhaisen jalostusasteen hommaa, mutta se kuitenkin vielä enemmän kuin metsäteollisuus perustuu kotimaisiin tuotantopanoksiin. Eli siinä mielessä hyvä. Veikkaukseni on, että jos ko tuotantoa ajetaan alas, niin tilalle ei tule mitään.
Eräs uusi tuote maakuntien miehille voisi olla kuntta. Varakkaampien pihoihin sitä Suomessa laitetaan. Referenssejä on jo riittävästi, joten vienti voisi aueta.
Turve saatiin alas, mutta paikattiin puulla, joten ei ollut ratkaisevaa haittaa. Nyt puun käyttö ja erityisesti poltto on ajojahdin kohteena. Jos puun käyttökin saadaan alas, niin vähintään 100000 työtöntä saadaan lisää. Vientiä ei ole varaa supistaa yli 10 miljardia€/a eli ottaa ko summaa lisää velkaa.