Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kartongin ja hieman myös paperin tuotantohan on Suomessa nousussa. Eiköhän kohta säteile sellupuoleenkin.
Maakaasun kova hinta rajoittanee KeskiEuroopan tuotantoa. Tämä uusi normaali Iranin vaikutuksesta kestänee pitkään. Kemin biotuotetehtaan tuleva seisokki johtuu remonttitarpeista. Sen jälkeen ajetaan täysillä.
Puun hinta voi tosiaan nousta, kun vanhojen kauppojen hakkuiden varassa on kai menty tätä vuotta. Ostajat ovat jo sopeutuneet tähän uuteen normaaliin ja lippalakki- ja muilla täkyillä kokeilevat aluksi.
Hankkijalla oli aikoinaan hyvä lippis, jossa oli pieni tasku. Semmoisen kun saisi.
Nykyaikaisessa talossa maalämpö/patteriverkosto -järjestelmä voi toimia, koska voidaan mitoittaa alhaisemmalke veden lämpötilalle. Toisaalta lattialämmitys ehkä toimivin.
Vanhassa, huonommin eristetyssä talossa, olemassa oleva vesikeskusjärjestemä on mitoitettu max n 80°C menoveden lämpötilalle, joten jos kattilan korvaa maalämmöllä, voi tulla vaikeuksia.
Vanhaan taloon puukeskuslämmityksen rakentaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin uuteen jo rakennusvaiheessa.
Tarvitsee kattilahuoneen savupiippuineen ja puuvarastoineen. Todennäköisesti myös rakennusluvan. Vaikka puut saisi omasta metsästä, on niillä joku hinta (40,-/m3 ?), koska voihan puut myös myydä.
Karkea arvioni on, että puuta kuluisi 13 kiintoa/a. Sähköä säästyisi max 20 MW/a, jonka arvo olisi 4000 €/a. Puista saisi myymällä 500 €/a, eli nettosäästö 3500 €/a. Investointi 35000 €, jos pesutilat jäävät entiselleen. Ehkä niissä on lattialämmitys sähköllä.
On huomattava, että puulämmitys yleensä vaatii jonkun varajärjestelmän. Esim sähkövastukset varaajaan. Ne ei paljoa nosta investointikuluja, mutta voivat nostaa käyttökuluja, kun liitymätehoa ei voi alentaa.
Entäs, jos joutuu joskus myymään talon? Saako edes osaa kuluista myyntihinnan kautta takaisin?
Itse lannoitin viime kesän alussa n 6 ha soluboorilla. Tamivakasta viskoin käsipelillä. N 4 ha entistä peltoa olin n 12v aikaisemmin lannoittanut Yaran boorilannoitteella, jossa oli muitakin hivenaineita. Sitä ei enää saanut piensäkeissä, joten soluboori oli mun vaihtoehto.
Tuossa Visan pohdinnassa on itua. Metsänomistajillahan on autojen takakonteissa eri firmojen logoilla varustettuja huomioliivejä. Ne päälle ja jutustelemaan esim Vihreiden vaaliteltoille metsäasioista. Kyllä siinä Vihreiden huulet pyöristyvät, kun suurella osata kuulijoista on metsäyhtiön huomioliivit. Ehkä Yle ja Hesarikin saa jutunaiheen.
Hankintahakkuuajatuksia on minullakin. Täytyy viedä odotella, josko mm maakaasun ja sähkön hintakehitys avittaisi e-puun kysyntää. Vielä on liian lämmintä ko hommaan.
Inflaatio on n 2%, joten keskimäärin kulut eivät ole merkittävästi nousseet.
Sähkö kylläkin on kallistumassa enemmän, mutta metsätaloudessa ei sille ole juurikaan käyttöä.
Yksi osatekijä, joka voi nostaa sähkön hintaa täällä on KeskiEuroopan lomakauden päättyminen. Sähkön kulutus siellä nousee ja samaan aikaan täällä vähennetään tuotantoa n 2GW.
Kuten jo aiemmin tässä ketjussa esitin, Persujen kannatukseen voi vaikuttaa muiden puolueiden persuuntuminen. Vaikea sanoa, onko ilmiö aitoa, vai ns valepersuuntumista, joka häviää vaalien jälkeen. Tuskin kuitenkaan vaikuttaa persujen ydinjoukkoon.
Ilmiö kuitenkin voi terävöittää aitojen persujen toimintaa. Esim ministerin v-sanailu ja Tynkkysen tuliaislippikset. Lisää vaan näitä persujen sparraajia muihin puolueisiin, niin saamme huvittuneina seurata näitä persujen toilailuja.
On huomattava, että vaalit voitetaan tyhmien äänillä. Tästä syystä vaalikarjasta ko osa on pidettävä koko ajan varmana kannastaan. Tämä edellyttä toistuvia performansseja vaaleja kohden kiihdyttäen.
Persujen uho on ainakin kovassa nosteessa. Uholla saadaan näkyvyyttä ja hieman kannatusnousua. Uho, nousu ja…
Pihtiputaan Mummo on tunnettu, vaikkakin kuvitteellinen mediapersoona. Kyllä nousee taas vaalikeskustelussa nostamaan vaalikuumetta.