Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Itsekin olen kiinnostunut ko tiedosta. Viime vuoden alkutalvesta tarjosivat noin kolmosesta puulaadusta riippuen n33 €/kiinto tien varteen ajettuna. Tein kuitenkin kaupat 29 €/kiinto (pituus n 2.5 – 5.5m) vakiasiakkaan kanssa. Nyt teen ensin noin kolmosta ja ajattelin myydä puut vasta ensi vuoden alussa. Eiköhän silloin hinta ole n 40 €/m3 tien varteen ajettuna. 120 m3 voi kertyä melko järeää sekapuuta.
Houkuttelisi myydä puut ostajalle, joka vie puut jo keväällä pois, niin ötökkäriskiä ei ole.
Ennallistamisasetus kai hyväksytään enemmistöpäätöksellä. Eli mennee läpi, kun enemmistänä olevat vähämetsäiset maat sitä puoltavat. Asetushan keikentää metsäteollisuusintegraattien (Suomen ja Ruotsin vahvuus) kilpailukykyä ja parantaa EteläAmerikan sellua käyttävien tehtaiden kilpailukykyä.
Suomi voinee tehdä jonkun varauman silmänlumeeksi.
Ei kiinteistövero ole nousemassa 10%:iin, vaan se todennäköisesti nousee n 10%.
Kaupunkien keskustoissa ei kaavoittajien tule hyväksyä maalämpöä, eikä rakennuslupaa antaa, ellei luotettavasti ole osoitettu, että sen tuottamiseen oma tontti riittää 20v kuluttuakin.
Luvitusviranomaisiahan syytetään, jos maalämpö osoittautuukin virheeksi.
Jos tyydytään n 6C sisälämpötilaan, luola-asuminen on varma valinta.
Jättöpuissa pitäisi jotenkin kompensoida puiden koko. Eilenkin katselin metsätöistä palatessani isoa haapaa (yli 5 m3, pituus n 30m), jonka oksaa tikka naputteli. Elävä puu ja kasvaa vielä. Niitä kun 10/ha jättää, niin melkoinen haitta.
Kun hiilen sidonta kokonaisuutena ( puusto, tuotteet ja maaperä) on suurempi jaksollisessa kuin jatkuvassa, niin nyt pyritään ratkaisevaan roolin nostamaan maaperään sitoutuva hiili. Tästä pyritään saamaan aikaan hopealuoti, jolla lytätään jaksollinen kasvatus. Kokonaisuudesta viis, jos joku osanen mahdollisesti on parempi.
Toistaiseksi tästä ei ole näyttöä, mutta yritetään epätoivon vimmalla.
Rikkinäisessä kalliossa voi virrata pohjavettä – ei ongemaa. Ehjässä voi tulla ongelmia, etenkin, jos naapurustossakin on ko järjestelmiä.
Maalämmössä on riskinä maan lämpösisällön vähittäinen hiipuminen. Kestää kuitenkin yhden vaalikauden ennen ilmenemistään. Ei siis vielä poliittinen ongema.
Energiapuusavottani kohdistuu vanhalle metsälaitumelle ja ko alueen metsitettyyn peltoon. Vanhojen piikkilanka-aitojen jäänteitä on edelleen, vaikka suurimma osa langoista olen poistanut. Onneksi ovat ladossa tallessa, jos täytyy palauttaa.
Pelton maapohja on osittain palautunut metsäpohjaksi, kun sinivuokkokasvustoa on levinnyt. Minusta parempi antaa muuttua metsämaaksi kuin palauttaa pelloksi.
Luin aamulla Aamulehden mielipidepastalta Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan tutkijatohtohtorin Nina Nygrenin kirjoitusta koskien EU:n ennallistamisasetusta. Hänellä on ilmeisesti hallussaan toistaiseksi julkaisematonta tietoa esittäessään, että Suomen metsät ovatkin muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi.
Hieman ko ulostuloa pohdittua ymmärsin, että kysymys olikin ympäristöpolitiikan tohtorista Tampereen yliopistossa. Tällöin perinteiden mukaan totuudessa pysymisessä voi käyttää tarkoituksen mukaista harkintaa.