Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Energiapuuhakkuuta teen juuri, mutta niiden myyntiä vielä panttailen. Ankara talvi olisi minun etu, kun on toi puuenergiaa käyttävä kaukolämpö. Maastonkin olisi hyvä jäätyä kunnolla.
Toisaalta kokonaisedun kannalta leuto talvi olisi hyvä. Eiköhän energiapuista saa hyvän hinnan kevätalvella joka tapauksessa.
Katselin myös torstain A-talk-ohjelmaa. Niinistöhän oli siinä aivan muuttunut puudeliksi. Kotiaho oli toista maata. Olivat varmaan sopineet etukäteen roolituksesta. Niinistö oli hyvä poliisi ja Kotiaho paha.
Vaalit selvästi lähestyvät, mikä näkyi Niinistön käytöksessä. Vaikea talvi on edessä. Luonto iskee kohta kunnolla vihreiden kannatukseen.
Luonto on hidasliikkeinen, joten ennallistamistoimenpiteiden vaikutukset näkyvät hitaasti ja on todennäköistä, että jotkut toimenpiteet ovatkin haitallisia.
Luonnon tilaan vaikuttavia muuttujia on lukematon määrä, joten luonnon tilan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden hyödystä ei ole riittävää tietoa. Tuntuu vähän siltä, että vihreät piirit haluavat nopeasti päätöksiä näyttävistä toimenpiteistä, jotta saisivat julkisuutta. Vaikutukset luonnossahan näkyvät vasta vuosien päästä. Osa niistä on todennäköisesti haitallisia (esim hiilen sidonnan heikkeneminen ja metaanipäästöjen kasvu).
Venäjähän ei ole kysynyt kansalaisilleen lupaa ostaa kiinteistöjä EU-alueelta. Täällä periaatteena on, että mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Venäjällä kai toisin päin.
Yleensä tällaisissa tapauksissa valtiot eivät ehdoittele toisilleen lakimuutoksia, vaan tarkastelevat omien lakiensa muutostarpeita suhteessa toisen maan lakeihin. Koska epäsuhta tässä tapauksessa on ilmeinen, niin kiinteistöjä koskevia ostorajoituslakeja pitäisi muuttaa täällä, koska se on omissa käsissä. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, jahkaillaan vaan.
En tunne Venäjän lakeja, mutta olettaisin, että yritykset ovat voineet ostaa sieltä kiinteistöjä. Ehkä voivat vieläkin, mutta joutuvat myymään halvalla tai antamaan ilmaiseksi, jos lopettavat toimintansa. Voi olla, että täällä kiinteistöjen myyntirajoituslain laatimista hankaloittaa se, että todennäköisesti Venäjällä edelleenkin kiinteistöjä voidaan myydä ulkomaisille yrityksille yrityskäyttöön (täysjärkinen ei tietysti osta). Vaikeaa olisi siis kieltää täällä kiinteistöjen myyntiä venäläisille yrityksille turvallisuusrajoitteet huomioiden, elleivät ko yritykset ole pakoitteiden piirissä.
Jos on vaurastunut ja on varaa lahjoituksiin, niin minä keskittäisin lahjoitukseni Ukrainaan. Eiköhän tämä ennallistamishömppä olisi syytä unohtaa muutamaksi vuodeksi. Idioottimaista touhua tässä maailmantilanteessa.
Hallitushan vaihtuu ensi vuonna ja investointipäätöskin tehdään aikaisintaan ensi vuonna. Uutta hallitusta ei saada kasaan ennen kesää. Toimitusministeristön aikana päätös tehdään, eivätkä poliitikot (toimitusministeristö) voi siihen puuttua.
Selluahan käytetään myös kartonkiin. Siis Enson investointi lisää sellun kysyntää. Osa sellusta voisi tulla Paltamosta.
Ol3:n pumppuvikauutisen huomasin. Ehkä kysymys on kavitaatiosta. Voi olla, ettei ole materiaalinvaihdolla korjattavissa. Ehkä suunnitteluvirhe ja vaatisi pumppujen virtausteknisen uusinnan. Osateholla voisi pelittää.
Näissä hiilivarasto- ja nielukeskusteluissa kannattaa pitää pää kylmänä, ja pitää kokonaiskuva kirkkaana mielessä. Eli ei pidä lähteä vakavasti mukaan sellaisiin keskusteluihin, joissa yhtä osatekijää tarkastelemalla pyritään saamaan aikaan johtopäätös järjestelmätason muutokseen.
Esim Annelin esille ottama jaksollisen eroavuus jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsien maaperän hiilivarannossa. Mitenkäs sitten suu pannaan, jos tällaisen, kokonaisuudesta irroitetun tarkastelun perusteella tehdään merkittäviä muutoksia metsien käsittelyyn. Kyllä tarkasteluun pitää ottaa huomioon kaikki merkittävimmät tekijä, joista tärkein on tietysti puuston kasvu pitkällä aikavälillä.
Jotkut piirit käyttävät häikäilemättä hyväkseen tällaisia osatotuuksia mm perustellakseen jatkuvaa kasvatusta.
Lillukanvsrsista puhutaan, kun pohditaan, onko oikein, että arvioidaan hakkutähteiden hiilen vapautuvan heti tai viipeellä hakkuiden jälkeen. Jos hakkuita on vuodesta toiseen suunnilleen saman verran kasvuun verrattuna, niin metsäthän ovat kokonaisuutena hakkuutähteiden lahoamispäästöjen suhteen jatkuvuus, eli vakiotilassa. Kokonaispäästössä tietysti on suurempi osuus tuoreista hakkuista, mutta kokonaispäästö on riittävällä tarkkuudella vakio, joten yksinkertaista on olettaa hakkuiden päästöjen tapahtuvan heti hakkuiden yhteydessä. Vuosittaista vahtelua voi tasata vaikka 7 vuoden likuvalla keskiarvolla.
Turhaa ja hedelmätöntä vääntöä hakkuutähdepäästöistä. Ehkä jotain harhaista ”vihreää ideologiaa”.