Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Sähköhän on ollut Suomessa jo viikon Euroopan halvimmasta päästä tuulivoiman ansiosta. Vaikka huomenna hinta nousisi 10-kertaiseksi, olisi silti halpaa. Elä leone suotta hermoile. Muuta Viroon, siellä tuulivoimaa on vähän. Sähkö kylläkin on huomattavasti kalliimpaa.
Tuulivoiman vaatiman, perinteisen säätövoiman tarvetta liioitellaan. Taustalla on ilmeisesti näkemys kulutuksen joustamattomuudesta. Kyllä euro on tehokas konsultti tälläkin rintamalla. Sähkön tuotantopuolelle säätövoimakapasiteetin lisääminen on hidasta. Jonkin verran vesivoimaloiden käyttö kylläkin tehostuu, kun pidemmillä, vakaan tuulivoiman tilanteessa voidaan täyttää vesialtaita, kuten nyt tapahtuu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Nopeinta kehitys on kuluttajapuolella. Uusia käytön ohjaustapoja voidaan polkaista käyttöön nopeasti. Osaahan jo käytetään (esim ajastettu käyttö) tai voitaisiin käyttää vaikka heti, jos halutaan. Pörssisähkökin lisääntyy, mikä lisää huomattavasti kulutuspuolen ”säätövoimaa”.
En ymmärrä leonen logiikkaa. Olen seuraillut sähkön pörssihintoja ja ainakin minun havaintojeni mukaan sähkö on halvinta silloin, kun tuulivoimaa on reilusti. Perusvoimaa tarvittaisiin kyllä lisää. Kohta Loviisan molemmat voimalat ovat toiminnassa. Olkiluoto 3 sesoo kohta ja olisi hyvä, jos tuulisi reilusti muutaman viikon.
Ei teollisuus aiheuta sähkön kulutuspiikkiä talvella. Kyllä se on kansalaisten aiheuttamaa. Suurin tekijä on sähkölämmitys. Lisäksi jouluinen kinkunpaisto. Saunapiikit lauantaisin aiheuttaa piikin myös, mutta osa teollisuudesta ja palveluista on silloin seis.
En ymmärrä Tolopaisen logiikkaa tästä teollisuuden sähkön myynnistä. Tolopaisen mukaan teollisuus saa nyt sähkön liian halvalla. Lisäksi Tolopaisen mukaan teollisuuden kannattaisi ostaa sähkön markkinahintaan ja myydä se sitten markkinoilla. Eihän siinä ole mitään järkeä. 0-katteen touhua. Kannattavampaa on ostaa nykyhintaan halvalla ja myydä markkinoille markkinahintaan. Uskoakseni teollisuus kyllä osaa toimia jarkevästi sähkömarkkinoillakin.
Olen hieman huolestunut Tolopaisen yöaikaisesta valvomisesta. Ehkä nukkuu päivisin korkean sähkön hinnan aikaan. Jokin on nyt pielessä, eikä huomattavasti nuorempi vaimokaan saa ”ilta-askareiden” avulla Tolopaista vaipumaan syvään yöuneen.
MeriPorin voimalaitoksen Fortum sentään laittaa tulille. Lähes 600 MW. Hieman helpottaa, jos käy edes 3 kk. Sillä ja säästöillä kuitataan Venäjän tuonti pakkaskaudella.
Turkin rooli Ukrainan sodassa voi olla saman tapainen kuin Kiinan. Annetaan Venäjä voimavarojen huveta ensin riittävästi ja aletaan sitten käymään ”kauppaa” heikentyneen Venäjän kanssa. Turkkia kiinnostanee Krimin tataarien asema ja Armenian tilanne.
Fortumin kannattaa keskittyä kaivamaan vanha Loviisa3 hanke naftaliinista. Kerätä muutama vuosi ensin rahaa. Pekkarinenkaan ei enää tule päsmäröimään. Kaukolämmönkin johtaminen Hesaan kannattaisi tosi hyvin.
Näin Fortum keskittyisi ydintoimintoihinsa. Vaarana tietysti on, että valtio rahapulassaan estää ko hankkeen ja imee rahat pois.
Järkeväähän on tehostaa kosteiden tilojen poistoa, kun siellä kosteutta syntyy. Lisämausteena Visakallon tapauksessa saadaan osa kosteissa tiloissa syntyvästä lämmöstä talteen.
Oma sähkön säästö on pientä, kun ollaan kaukolämmössä, joka tuotetaan bioenergialla. Turhat sähkövehkeet pidetään pois päältä. Sähkön kulutus kesäaikana 1 kwh/asuin m2/kk. Saunassa ei kotona käydä. Maaseutusaunassa (puulämmitys) n 1-2/viikko metsätöiden yhteydessä.
Eli kyseessä onkin ilmeisesti pesutilojen ilmanvaihdon tehostaminen kosteuden ohjaamana eikä varsinainen ilmastointi prosessin mukainen kosteuden poisto (ilman kuivaaminen). Visakallon tapauksessa siis poistopuolen patteriin kondensoituu vettä lämmöntalteenoton seurauksena ja vesi valuu edelleen viemäriin.
Ei oikein avaudu tämän Visakallon PILP- järjestelmän rakenne. Siinä siis on ilmeisesti ilmastoinnin poistopuolella ja tulopuolella lämmönsiirtimet, jotka on kytketty lämpöpumpun kautta niin, että tarpeen mukaan toista jäähdytetään ja toista lämmitetään. Ylimääräinen lämpö johdetaan käyttöveteen.
Tästä kosteuden poistosta tuli mieleeni, että onko ko järjestelmässä vielä erillinen sisäyksikkö, jossa kierrätetään sisäilmaa ja jäähdytetään kosteuden poistamiseksi? Toinen mahdollisuus on kuivattaa tuloimaa jäähdyttämällä, mutta se on energiatalouden kannalta huono, eikä juurikaan laske sisäilman kosteutta, koska tuloilmavirta asunnoissa on pieni. Lisäksi vaatii jälkilämmityksen (sähköpatteri), ettei tule vetoa.