Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Aurinkosähköinvestointien aiheuttama metsäkato ei ole ongelma. Hehtaari aurinkopaneleita tuottaa n 2 MW tehon. 10000 ha tuottaa 20000 MW, joka lienee yläraja panelivoimaloille Suomessa. Oletettavasti panelien lisäksi tarvitaan maa-alaa mm teihin ja johtokäytäviin arviolta myös 10000 ha. Eli metsäkato ei ole ongelma.
Aurinkopanelien hyötysuhde paranee koko ajan. Hehtaariteho nousee vielä huomattavasti.
Näppituntumalta sanoisin, että tuuli- ja aurinkovoimalan aiheuttavan metsäkatoa suunnilleen yhtä paljon/MW.
Ainakin toistaiseksi sähkön kysyntä ja hinta on päivällä suurempi kuin yöllä, joten aurinkovoimalan sähköstä saa paremman hinnan kuin tuulivoimalan sähköstä.
Kesällä vastapainesähkön tuotanto on alhainen, mikä pitää sähkön hinnan verraten korkeana kesällä (vrt viime kesä). Myös ydinvoimalat huolletaan kesällä.
Aurinkosähkö ei myöskään räjäytä lepakoita. Siitä persutkin tykkää.
Kovanmaan metsäpohja on todennäköisesti paljon edullesimpi rakentaa aurinkovoimalksi kuin suo. Sopiva rinnemaakin voi löytyä metsästä. Mullakin n 5 ha etelärinnettä. Kyllä aurinkovoimala ko kohdassa sitoisi energiaa sata kertaa paremmin kuin metsä. Tiekin olisi vieressä. Alarinteessä naapullakin aukko. Pitäisiköhän lähteä aurinkosähkö bisnekseen?
Metsälain pakittaminen nykyisestä edelliseen voi olla hankalaa. Nykyisen lain laatijoina olivat mm KOK, Demarit ja Vihreät. Uudistus tehtiin vapauden hengessä. Eivät puolueet helposti lähde muuttamaan typeriä päätöksiään (vrt Kepun taksilaki ja RKP:n paskalaki).
Uutta, poliittista vireyttä voisi tulla kehiin, jos puolueet reilusti tunnustaisivat omat virheensä ja pyrkisivät reilusti muuttamaan niitä. Osaa ei enää voi kuitenkaan korjata. Esim sähköverkkojen myynti ulkomaisille toimijoille (Caruna kauppa, Vihreät). Siinä töppäsivät myös kotimaiset sijoittajat (eläkeyhtiöt). Vakaata, hyvää monopolituottoa oli tarjolla, mutta ei kelvannut.
Kyllä myyntivoiton vero on paljon suurempi kuin perintövero.
Sukupolvenvaihdoskauppa edullisin. Veroissa säästää paljon.
Minulla on hyvät kokemukset jälkipolvesta. Raivausta, istutusta ja osallistumista hankintahakkuisiin ovat tehneet.
Kävin torstaina MetsäGrop:in järjestämässä Metsä- ja luontoillassa Tampereella. Paljon oli kuulijoita. Reilut 70 on mulla ikää, mutta taisi kuulijoiden keski-ikä olla suunnilleen sama. Nuoria ei juurikaan näkynyt. Ei taida sukupolven vaihdokset kiinnostaa. Kovasti oli esillä jo osuuskunnan tavoitteita, mutta mitenkähän käy, kun omistajakunta lahoaa alta pois?
Itse olen vaimoni kanssa tilani ostanut sukupolvenvaihdoskaupalla. Jälkipolvellakin voisi olla kiinnostusta, mutta ei vielä riittävää aktiivusuutta. Olisi jo kiire hakkuuttaa n 6 ha järeää kuusikkoa (90 v), ennenkuin kirjanpainajat iskevät. Verotuksen takia olisi parempi, jos ostaja hakkuuttaisi.
Tuulivoimaneuvoja Inarille satelee. Ette ehkä ole huomanneet, että Inarissa kunta on päättänyt, ettei tuulivoimaa sinne tule. Hyvä niin maisema-arvot ja niiden merkitys matkailulle ovat tärkeämpiä. Porot, vaikka niitä ympäristön kannalta on liikaa, ovat tietysti vielä tärkeämpiä. Ei ihme, ettei saamelaslaki etene.
Pohdiskelin, onko mahdollista, että metsien kasvun seurantajärjestelmässä on systemaattinen virhemahdollisuus? Jos metsien kasvua seurataan mittaamalla metsien kasvu aikoinaan satunnaisesti valituista kiinteistä, valinta hetkellä metsäisistä kohdista, niin tällöin tulee huomioiduksi vain metsien poistuma muuhun käyttöön, muttei inventoinnin ulkopuolisen maan muuttuminen metsäksi.
Lähinnä ongelmana voi olla peltojen muuttuminen metsäksi. Otetaanko jotenkin huomioon? Itselläni metsitetyt pellot sitovat hiiltä/ha paljon tehokkaammin kuin muu metsä. Arvioisin metsitettyjen peltojeni hiilensidonnan osuuden olevan vähintään 15% tilani hiilensidonnasta.
Miksi sähköä pitäisi varastoida? Viime kesänäkin sähkö oli hinnoissaan. Kun aurinko paistaa, on tyynempää. Aurinkosähkö menee suoraan käyttöön hyvällä hinnalla. Tuulisähköllä enemmän varastointiongelmia.