Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Sellutehtaathan tuottavat sähköä enemmän kuin kuluttavat. Eli sähkö ei ole ongelma Paltamon biotuotetehtaalle. Myös kuljetusten puolesta sopiva paikka. Junanrata vie tuotteet Ouluun. Puiden kuljetusten kannalta hyvä sijainti. Puiden kuljetus on aina suurempi ongelma kuin lopputuotteiden. Pyöriihän Äänekoskenkin tehtaat hyvin.
Kriittinen tekijä voi olla puuraaka-aineen saatavuus. Taisivat laskea osittain Venäjän puun varaan. Nyt se on muutamaksi vuodeksi topissa. Kannattaa kuitenkin katsoa ensin luvitusprosessi. Siihenkin menee aikaa. Muutaman vuoden päästä Venäjältäkin saa puuta ja halvalla.
Noita lämpöpumppuja viritellään ja ehkä käytetäänkin ko tarkoitukseen. Kannattaako, riippuu sähkön ja lämmön hintasuhteesta ja ivestointikuluista. Myytävää sähköä se lämpöpumppukin haukkaa. Tuskin kannattaa talvella, kun sähkö maksaa markkinoilla maltaita. Kyllä markkinasähkön hinta suhteessa kaukolämpöön on noussut huomattavasti. Eiköhän kalliiden kaukolämpöön liittyvien lämpöpumppuinvestointien kannattavuuslaskelmat mene uusiksi.
Jos kaukolämpölaitos tuottaa myös sähköä, kannattaa kaukolämmön paluuvesi jäähdyttää usein mahdollisimman kylmäksi. Riippuu lämmön ja sähkön hintaerosta. Parempi lämmittää jalkapallokenttää kuin järveä.
Jos PILP on varustettu kunnollisella automatiikalla, niin se estää poistopuolen jäätymisen eli rajoittaa tehoa kovilla pakkasilla.
Pakkaskeleillä normi LTO siirtää poistoilmasta tuloimaan saman lämpötehon kuin PILP. Pörssisähköön vähitellen ajaudutaan. Tällöin pakkaskeleillä sähkö maksaa maltaita, ja pidän todennäköisenä, että järkevintä olisi varustaa ilmanvaihto normi LTO:lla ja tuottaa muu lämmitys muulla tavoin. Esim Tolopaisen mainitsemalla ulkoimalämpöpumpulla + normi LTO pääsisi kovemmilla pakkasilla noin puoleen lämmityssähkössä verrattuna PILP + suorasähkölämmitys – vaihtoehtoon.
Taitaa Visakallolla olla sisällä jessuksen kuuma, kun poistoilmasta riittää energiaa kaikkeen.
Jos rakennuksen tulo – ja poistoilma johdetaan saman iv-koneen kautta, järkevin tapa ottaa poistoilman lämpö talteen on käyttää normaalia lämmöntalteenottolaitetta. Regeneraattorilla saadaan talteen n 75 % poistoilman energiasta. Lämpöpumpulla hieman enemmän, muttei 100%, koska poistoilmapuolen jäätymisriski rajoittaa tehoa. Kalliita prosentteja välillä 75 – 90 %.
Taitaa ylilämpösuoja lautea, jos 7 kW tehoa käytetään ko myllyssä. Jos ilmavirta on 200 m3/h, niin 7 kW nostaa ilman lämpötilaa lähes 100 C. Turhaa tehoa myyty paremmalla katteella. 9 kW myyty n kolmasosa olisi riittänyt.
Venäjähän on ilmoittanut sotivansa länttä vastaan. Normaalisti vihollismaasta tulevat laitetaan internointileirille. Seurantapantakin voisi ainakin vielä korvata leirin. Jos tilanne kärjistyy, voidaan pantalaiset korjata talteen. Kustannukset tietysti leiriläisten maksettaviksi, muutoin palautus.
Katuja lämmitetään kaukolämmön paluuvedellä. Ko tapa otettiin käyttöön, kun ajatuksena oli tuottaa mahdollisimman paljon sähköä, jolloin voimalaitoksen lauhduttimeen menevän paluuveden oli edullista olla mahdollisimman kylmää. Toinen mahdollisuus on jäähdyttää paluuvettä esim merivedellä. Parempi tietysti lämmittää katuja.
Sähkön halpeneminen muutama vuosi sitten teki hommasta vähemmän kannattavaa. Taisivat jotkut kaukolämpölaitokset lopettaakin sähkön tuotannon (Lahti?). Jos kaukolämpölaitos ei tuota sähköä, ei katujen lämmityksessäkään ole järkeä.
Nyt tilanne on muuttunut. Sähkö maksaa maltaita. Sähköä tuottavien kaukolämpölaitosten paluuvedellä voisi olla järkevää lämmittää katuja. Poliittisesti voi olla hankalaa.
Fortumin ongelmaksi voi tulla Loviisan reaktorien paineastioiden haurastuminen. Korjattiin aiemmin lämpökäsittelyllä muistaakseni Pietarissa. Ehkä ei enää onnistu. No parikymmentä vuotta vielä toiminee.