Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä neuvo Ranelta. Ajattelin ryhtyä raivuuhommiin, kun ilmat viilenee. Kunto on kesän aikana rapistunut, ja lämmintäkin on vielä. Mutta voihan sitä raivaussahaa kannella näin aluksi kylätiellä shortsit jalassa. Riskinä on, että valkotakkiset miehet tulevat noutamaan.
Minä en katso asiaa lyhyellä tähtäimellä, mutta poliittiset päättäjät katsovat silmät renkaina vuoteen 2035. Fossiilienergian käyttöähän voidaan pitää korkeammalla tasolla lyhyellä tähtäimellä, jos metsien hiilinielua lisätään hakkuita rajoittamalla. Tämä ajatusmalli pelittää pääosan nykypoliitikkojen uran ajasta.
Pitkällä tähtäimellä olisi järkevää jatkaa nykyisellä metsänhoitomallilla tehostamalla sitä kohden huomattavasti suurempaa kasvua. Samaan aikaan luonnollisesti on vähennettävä fossiilienergian ja muovin käyttöä radikaalisti.
derHorstiin viitaten: joku voittaa ja joku häviää. Näinhän se on yleensä, mutta tässä hiilinieluasiassa ne häviävät, jotka ovat eniten hiilinielujen eteen panostaneet ja ne voittavat, jotka eivät ole mitään panostaneet, vaan lähinnä laittaneet kapuloita rattaisiin.
On selvää, että metsiemme hiilinielun ja -varaston kasvu on pääosin nykyisen metsänhoitotavan ja metsänomistajien ansiota. Hyvin on tähän asti ko työ kelvannut. Nyt on kuitenkin joitakin merkkejä, että jotakin tarvitsisi tehdä, että kasvu jatkuisi. Pidemmällä tähtäimellä olisi hyvä, että metsien kasvukuntoon panostettaisiin enemmän. Toinen vaihtoehto on, että vähennetään hakkuita ja panoksia metsänhoitoon. Näin metsien hiilinielu lyhyaikaisesti lisääntyisi aikaisempien panostusten ansiosta ja ehkä saavutettaisiin vuoden 2035 tavoitteet. Sen jälkeen kehitys luonnollisesti heikkenisi nopeasti, mutta pääasia on, että poliittinen tavoite vuoden 2035 osalta saavutetaan.
Ruotsissa poliitikotkin toimii. Ei annettu lupaa uudelle sähkön siirtoyhteydelle Saksaan.
Suomessa keskitytään biletykseen. Omistajaohjausministeri Tuppurainen ja energia-asioihin vaikuttava ministeri Lintilä eivät puhu eivätkä pukahda, vaikka Fortumin Meriporin voimalan käyttökuntoon saattamistoimia ei edes harkita. Tumput suorina istutaan ja ihmetellään mualiman menoa.
Jk-kasvatus lisää kuusettumista. Veikkaan, että alikasvustokuusista kasvavat kuuset eivät ehdi kovin suuriksi, kun lämpenevien kesien johdosta lisääntyvä kirjanpainajaongelma kaataa ko kasvatustavan jo valmiiksi huteran kannattavuuden.
Istutuskuusetkin ovat vaaravyöhykkeessä. Onneksi kasvavat nopeasti ja päätehakkuuta hieman aikaistamalla voi pärjätä. Aukkojen etelä/länsi reunoilla on ehkä hyvä suosia koivua tai mäntyä.
Olen käynyt tarkistamassa auringonpuoleisia kuusikoiden reunoja. Toistaiseksi ei kirjanpanajaongelmaa ole. Onneksi hyväkuntoisia koivuja on kasvamassa. Niitä alan suosimaan ja kuusia poistan niiden läheltä.
Käynnistäisivät edes Meriporin voimalan. Toimiva johto tulisi vaihtaa, ellei myös yhteiskuntavastuu ala toteutumaan.
Sinkkitehdas tosiaan menee Keskieuroopassa pitkäaikaiseen huoltoseisokkiin. Kohta Harjavallan sähkösyöppö nikkelijalostamo menee myös kiinni. Osittain vaikuttaa myös nikkelirikasteen tuonnin loppuminen. Hyvä niin.
Kävin to Reposaaressa maittavalla lounaalla. Katselin ohi ajaessani tyhjän panttina seisovaa, uudehkoa Fortumin hiilivoimalaa. Siellä se seisoo, eikä edes valmistella käynnistämistä, vaikka sähkön hinta jo nyt takaisi kannattavuuden.
Eräs selitys on, ettei ole hiiltä tarpeeksi. Samaan aikaan Saksassa hiiltä olisi, mutta ei saada vietyä jokien varren voimaloihin, kuin joissa ei tarpeeksi vettä. Hiiltä siis on ja sen kuljetus MeriPoriin on helppoa.
Taitaa Fortumilla olla ketun häntä kainalossa. Lypsänee Valtiolta käynnistysavustusta ja lähtee sitten tahkoamaan rahaa sähköllä Uniperin syövereihin.
Eiköhän Kemeran saa Viroonkin vietävästä puusta.
Sähkön pörssihinta vaihtelee tuotannon ja kulutuksen mukaan. Kulutuksen vaihteluun vaikuttaa eniten sää. Mitä kylmempää on, sitä enemmän menee sähköä ja tuotantokin (tuulivoima) takkuaa. Teollisuus ei pörssisähköä juurikaan osta, muuta ei toisaalta aiheuta kulutuksen nousua pakkaskeleillä. Kyllä pörssisähkön mahdollinen nousu johtuu henkilöiden sähkönkulutuksesta.
Ehkä tehokkain keino hillitä sähkön hintapiikkejä olisi se, että mahdollisimman suuri osuus kuluttajista siirtyisi pörssisähköön ja säästäisivät sähkön käyttöä mahdollisimman paljon korkean hinnan aikaan. Esim saunan voi lämmittää halvalla sähköllä. Suihkussakin käyntiä voi harventaa ja pyykkiä pestä halvemman sähkön aikaan. Vaatteita on kaapit väärällään. Niillä pärjää ainakin pari viikkoa, vaikkei pyykkiä pesisikään.
On mielenkiintoista seurata, miten sähkön käyttö muuttuu ensi talvena. Veikkaan, että sähkön kulutushuipppu on ensi talvena 1000 MW alempi kuin viime talvena kovilla pakkasilla.