Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tapaturmariskin takia minä ainakin sammutan sahan muiden työvaiheiden ajaksi.
Eipä ylimääräisiä lääkkeitä, eikä alkoholia tietenkään tarjota. Kyllä n 10 v sitten työvisiitillä oli valikoimassa lääkekonjakkia. Ilmeisesti potilaille, mulle ei tarjottu, vaikka kauniisti pyysin.
Tilhin MS 201 tankki 0,31 l. Kun 11 metrisiä kuusia sillä sahailee, niin kolmessa vartissa on tankki tyhjä.
Kasaus on eri työvaihe. Sama se seisooko silloin sähkö vai bensasaha, jos saha samuttaa ko vaiheen ajaksi.
Harakalle menevät häviöt otin kyllä huomioon em arviossani. Mulla, eläkeläistahdilla Tilhin 201 tankki kestää 45 min eläkeläistahdilla energiapuusavotassa, ellei liikoja ihmettele. Eli noin vartin kestäisi akku. Ei mitään järkeä.
Polttomoottori- ja akkusahojen vertailussa on otettava huomioon hyötysuhteet ja polttomooottorisahan tyhjäkäynnin osuus. Suuntaa-antava arvioni on, että yksi akku vastaa käytännössä n 0.5 – 1 dl bensiinimäärää.
Ensiharvennuspuut kannattaa myydä energiapuun ostajille. Maksavat saman kuin kolme suurta, mutta karttuma suurempi eikä tule raakkia.
Ennakkopäätöstä ei kannata pyytää, koska sekin maksaa. Myy vaan ja katso mitä tapahtuu. Jos myynti on tavoitteena, niin jossakin vaiheessa se on tehtävä.
Ennallistamisen suhteen pitää olla varovainen, ettei heikennetä kohteen luonnon tilaa. Jotkut ihmisen toimenpiteen (esim niityt, metsälaitumet) ovat todennäköisesti parantaneet luonnon monipuolisuutta.
Ehkä jopa osa soiden ojituksistakin ovat olleet luonnon kannalta hyväksi. Eiköhän suotkin ennallistu osittain itsestään ilman mittavia kaivuuhommia.
Mulla 20 v sitten istutettu puupelto (kuusi) 120 m3/ha. Hyvin toimii puupelto hiilinieluna. Huomenna harventelen siitä energiapuuta.
Katselin Ohisaloa aamutv:ssä. Kyllä on pallo hänellä hukassa tai hyvin piilotettu. Poliittinen agenda liikaa esillä, kun pitäisi ministerinä edustaa koko kansaa.
Hänen jutustelustaan sai käsityksen, ettei Suomen jo tehdyt toimet vaikuta mitään luonnon tilaan. Kaipaisin senkeämpää otetta ministeritasolla. Eli näkemystä siitä, millaisella kehitysuralla ollaan.
Osa lajikadosta johtuu ilmastonmuutoksesta. Ko vaikutukseen Suomi ei voi vaikuttaa. Selkeämpi näkemys pitäisi esittää siitä, missä määrin voimme vaikuttaa omaan lajikatoomme eikä vain lätkiä lukemia pöytään lajikadon uhanalaisten lajien määristä.