Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jos on vaurastunut ja on varaa lahjoituksiin, niin minä keskittäisin lahjoitukseni Ukrainaan. Eiköhän tämä ennallistamishömppä olisi syytä unohtaa muutamaksi vuodeksi. Idioottimaista touhua tässä maailmantilanteessa.
Hallitushan vaihtuu ensi vuonna ja investointipäätöskin tehdään aikaisintaan ensi vuonna. Uutta hallitusta ei saada kasaan ennen kesää. Toimitusministeristön aikana päätös tehdään, eivätkä poliitikot (toimitusministeristö) voi siihen puuttua.
Selluahan käytetään myös kartonkiin. Siis Enson investointi lisää sellun kysyntää. Osa sellusta voisi tulla Paltamosta.
Ol3:n pumppuvikauutisen huomasin. Ehkä kysymys on kavitaatiosta. Voi olla, ettei ole materiaalinvaihdolla korjattavissa. Ehkä suunnitteluvirhe ja vaatisi pumppujen virtausteknisen uusinnan. Osateholla voisi pelittää.
Näissä hiilivarasto- ja nielukeskusteluissa kannattaa pitää pää kylmänä, ja pitää kokonaiskuva kirkkaana mielessä. Eli ei pidä lähteä vakavasti mukaan sellaisiin keskusteluihin, joissa yhtä osatekijää tarkastelemalla pyritään saamaan aikaan johtopäätös järjestelmätason muutokseen.
Esim Annelin esille ottama jaksollisen eroavuus jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsien maaperän hiilivarannossa. Mitenkäs sitten suu pannaan, jos tällaisen, kokonaisuudesta irroitetun tarkastelun perusteella tehdään merkittäviä muutoksia metsien käsittelyyn. Kyllä tarkasteluun pitää ottaa huomioon kaikki merkittävimmät tekijä, joista tärkein on tietysti puuston kasvu pitkällä aikavälillä.
Jotkut piirit käyttävät häikäilemättä hyväkseen tällaisia osatotuuksia mm perustellakseen jatkuvaa kasvatusta.
Lillukanvsrsista puhutaan, kun pohditaan, onko oikein, että arvioidaan hakkutähteiden hiilen vapautuvan heti tai viipeellä hakkuiden jälkeen. Jos hakkuita on vuodesta toiseen suunnilleen saman verran kasvuun verrattuna, niin metsäthän ovat kokonaisuutena hakkuutähteiden lahoamispäästöjen suhteen jatkuvuus, eli vakiotilassa. Kokonaispäästössä tietysti on suurempi osuus tuoreista hakkuista, mutta kokonaispäästö on riittävällä tarkkuudella vakio, joten yksinkertaista on olettaa hakkuiden päästöjen tapahtuvan heti hakkuiden yhteydessä. Vuosittaista vahtelua voi tasata vaikka 7 vuoden likuvalla keskiarvolla.
Turhaa ja hedelmätöntä vääntöä hakkuutähdepäästöistä. Ehkä jotain harhaista ”vihreää ideologiaa”.
Kolme suurta taitaa sponsata Vihreitä, kun verotuskin aiotaan valjastaa pitämään puun hinta alhaalla. Mitä Pirkka-Pekka Petelius edellä, sitä muut vihreät perässä. Korruptio puhuu.
Verottaja tulkitsee sähkölinjojen alla olevan maan arvoksi 0. Taitaa olla harvinaista, että koko tila olisi sähkölinjan alla. Yleensä sähkölinjan alusmaa liittyy muuhun maa-ja metsätalousmaahan, jolloin siitä ei mene kiinteistöveroa ko tilan osana. Jos joku ostaa sähköverkon alla olevan maan ja muodostaa siitä erillisen tilan, niin muodostuuhan sille joku arvo. Pinta-alaraja 2 ha ei koske ko tilaa, koska puuston kasvu on alle 1 m3/ha/a. Kiinteistövero on siis mahdollinen tilan koosta riippumatta, jos tilalle syntyy arvo esim kaupan yhteydessä.
Vielä lisäys. Sähkölinjojen alla oleva maa on kiinteistöveron piirissä, mutta sen arvo on verotuksessa 0, joten veroa ei ainakaan nyt mene.
Sähkölinjoja pitkin kyllä menee yhä arvokkaampaa tuotetta. Eli kannattavampaa liiketoimintaa kuin metsä. Verottaja voi pian hoksata verotusmahdollisuuden. Nostetaan vain arvo plussan puolelle, niin verotusautomaatti hoitaa loput eikä uusia lakeja tarvi rustailla.
Hieman perusteluita edelliseen. Maa- ja metsätalouden kannattavaan liiketoimintaan käytettävästä maakiinteistöstä ei mene kiinteistöveroa.