Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ei tartte.
Tilan pitää myös olla elinkelpoinen. Joutomaan elinkelpoisuus??
Jos kyseessä on ns määräala, eli ei ole lohkottu omaksi tilaksi, niin lohkomiskuluiksi jo tulee 1000€. Lisäksi kaupanvahvistus ym kulut. Kiinteistövero tietysti tulee päälle, ellei voida yhdistää olemassa olevaan, elinkelpoiseen tilaan. Yhdistäminenkin maksaa.
Sähkölinjan alla puuhastelua en suosittele. Saisiko edes tehdä ilman sähkölinjan haltijan lupaa? Unohda koko juttu.
Vuoden-parin metsien kasvun pienen hiipumisella perusteella vedetään jo pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Melko kuivia kesiä ja runsaita käpyvuosia. Kannattaa seurata tilannetta vielä muutama vuosi.
Aukkohakkuista kasvun hiipuminen ei johdu. Aukkohakkuitahan on tehty samaan tahtiin jo kymmeniä vuosia. Istutukset on tehty enenemässä määrin jalostetuilla taimilla. Kyllä niiden vaikutus pitäisi pisn näkyä kasvun voimistumisena.
Pääosa Suomen sähköviennistä menee Viroon. N 1000 MW on maksimiteho. Enempää ei voi viedä, vaikka Ukrainan vienti Eurooppaan on loppunut. Turhaa höpinää Pärreltä.
Pörssisähköhän tulee halvemmaksi. Nyt todella edullista. Kohta kyllä kallistuu, kun OL3 pysähtyy kolmeksi viikoksi. Syksyn tuulet ja Loviisan toisen reaktorin käynnistyminen helpottaa. Ensi viikon saa olla tyyntä, kun en ole kotona.
Sähköhän on ollut Suomessa jo viikon Euroopan halvimmasta päästä tuulivoiman ansiosta. Vaikka huomenna hinta nousisi 10-kertaiseksi, olisi silti halpaa. Elä leone suotta hermoile. Muuta Viroon, siellä tuulivoimaa on vähän. Sähkö kylläkin on huomattavasti kalliimpaa.
Tuulivoiman vaatiman, perinteisen säätövoiman tarvetta liioitellaan. Taustalla on ilmeisesti näkemys kulutuksen joustamattomuudesta. Kyllä euro on tehokas konsultti tälläkin rintamalla. Sähkön tuotantopuolelle säätövoimakapasiteetin lisääminen on hidasta. Jonkin verran vesivoimaloiden käyttö kylläkin tehostuu, kun pidemmillä, vakaan tuulivoiman tilanteessa voidaan täyttää vesialtaita, kuten nyt tapahtuu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Nopeinta kehitys on kuluttajapuolella. Uusia käytön ohjaustapoja voidaan polkaista käyttöön nopeasti. Osaahan jo käytetään (esim ajastettu käyttö) tai voitaisiin käyttää vaikka heti, jos halutaan. Pörssisähkökin lisääntyy, mikä lisää huomattavasti kulutuspuolen ”säätövoimaa”.
En ymmärrä leonen logiikkaa. Olen seuraillut sähkön pörssihintoja ja ainakin minun havaintojeni mukaan sähkö on halvinta silloin, kun tuulivoimaa on reilusti. Perusvoimaa tarvittaisiin kyllä lisää. Kohta Loviisan molemmat voimalat ovat toiminnassa. Olkiluoto 3 sesoo kohta ja olisi hyvä, jos tuulisi reilusti muutaman viikon.
Ei teollisuus aiheuta sähkön kulutuspiikkiä talvella. Kyllä se on kansalaisten aiheuttamaa. Suurin tekijä on sähkölämmitys. Lisäksi jouluinen kinkunpaisto. Saunapiikit lauantaisin aiheuttaa piikin myös, mutta osa teollisuudesta ja palveluista on silloin seis.
En ymmärrä Tolopaisen logiikkaa tästä teollisuuden sähkön myynnistä. Tolopaisen mukaan teollisuus saa nyt sähkön liian halvalla. Lisäksi Tolopaisen mukaan teollisuuden kannattaisi ostaa sähkön markkinahintaan ja myydä se sitten markkinoilla. Eihän siinä ole mitään järkeä. 0-katteen touhua. Kannattavampaa on ostaa nykyhintaan halvalla ja myydä markkinoille markkinahintaan. Uskoakseni teollisuus kyllä osaa toimia jarkevästi sähkömarkkinoillakin.
Olen hieman huolestunut Tolopaisen yöaikaisesta valvomisesta. Ehkä nukkuu päivisin korkean sähkön hinnan aikaan. Jokin on nyt pielessä, eikä huomattavasti nuorempi vaimokaan saa ”ilta-askareiden” avulla Tolopaista vaipumaan syvään yöuneen.