Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kuuntelin radiosta Vietnamin sodan aikaan ohjelmaa, jossa kyseltiin kansalaisilta, miten ko sota saataisiin loppumaan. Vanhan miehen neuvo oli ” Käyttäkää sitä atomia siellä”. Ehkä Pulteri on kuunnellut samaa ohjelmaa ja ko neuvo on takataskussa.
Jokohan tulevana kesänä saataisiin lupa syödä ammutut valkoposkihanhet? Ainakin pakastettuna olisi syytä saada lähettää vaikka Ukrainaan. Uusi kepun MMM ministeri voisi sopia asian Emma Karin kanssa. Voi kuitenkin olla niin maailmaa järisyttävä tehtävä, että vaatisi hallituksen kaatumisen.
Honkajoki on oikea osoite.
Jessen mukaan maalla, jossa ei ole nälänhätä pyyhkii hyvin. Venäjä täyttää ko kriteerin todennäköisesti vielä pitkään. Jesse voi pitää siis kiinni Venäjäkannoistaan.
Turpeen polton CO2 päästö on 106 g/Mj. Toimitustilaisen jyrsinturpeen lämpöarvo on 9,7 Mj/kg ja paino 320 kg/im3. Eli päästö 1028 kg/tn tai 329 kg/im3.
Viime syksyn hinta oli Pirkanmaalla metsätien varteen ajettuna 29€/m3. Kyllä pikitien varressa nyt pitäisi olla koivun 35€/m3.
Näyttää EU:n luontokatohimmeli tyssäävän, kun tuli muuta ajateltavaa. Ei siis ole näillä näkymin tulossa hankaluuksia lisätä kotimaisen puun käyttöä. Jotakin hyötyäkin Putinista. Brysselissäkin rintamasuunta kääntyy. Kun vielä UPM saisi tehtaansa käyntiin. Sähkökin on taas halpaa (0.0 €/MWh).
Toimitusvaiheessa turve sisältää vettä ja ilmaa. Kuutiopaino 320 kg/m3. Toimitustilaisen turpeen polton CO2 päästö on n 1000kg/tn. Tästä räknäilin päästöksi 2200tn/ha.
15000 m3 alkuperäistä, käsittelemätöntä suoturvetta sisältää huomattavasti vettä ja ilmaa. Tuotettaessa jyrsinturvetta, suurin osa vedestä valuu pois ja haihtuu. Arvioisin, että toimitusvaiheessa 1.5 m turvepatjasta tulee jyrsinturvetta 7000 m3. Painoa n 2200 tn, eli poltettaessa hiilidioksidipäästöt n 2200 tn. Kyllä ainakin satoja vuosia kestää suon hiilitaseen palautuminen käsittelemättömän verrokkisuon tasolle.
On kuitenkin mahdollista, että hyvillä kivennäismaapohjilla ja vesitalouden kunnostuksella suon pohja saadaan kasvamaan todella hyvin puuta, mikä lyhentää huomattavasti toipumisaikaa ja voisi olla pitkässä juoksussa hiilitaseenkin kannalta järkevä hyödyntää.
Kurki ei ole ottanut huomioon luonnontilaisen suon hiiltasetta. Ei riitä, että polttoturvesuo palautuu hiilitaseeltaan ennalleen. Palautumisaikana (140 v) käsittelemättömän suon turve on kasvanut paksuutta Kurjen mukaan 140 mm.
1.5 m paksuisen turvepatjan (15000 m3) polton CO2 päästö on Kurjen mukaan 1125 tn. Vaikuttaa melko pieneltä.