Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
MeriPorin voimalaitoksen Fortum sentään laittaa tulille. Lähes 600 MW. Hieman helpottaa, jos käy edes 3 kk. Sillä ja säästöillä kuitataan Venäjän tuonti pakkaskaudella.
MaalaisSeppo 1.10.2022, 12:58Turkin rooli Ukrainan sodassa voi olla saman tapainen kuin Kiinan. Annetaan Venäjä voimavarojen huveta ensin riittävästi ja aletaan sitten käymään ”kauppaa” heikentyneen Venäjän kanssa. Turkkia kiinnostanee Krimin tataarien asema ja Armenian tilanne.
MaalaisSeppo 1.10.2022, 12:38Fortumin kannattaa keskittyä kaivamaan vanha Loviisa3 hanke naftaliinista. Kerätä muutama vuosi ensin rahaa. Pekkarinenkaan ei enää tule päsmäröimään. Kaukolämmönkin johtaminen Hesaan kannattaisi tosi hyvin.
Näin Fortum keskittyisi ydintoimintoihinsa. Vaarana tietysti on, että valtio rahapulassaan estää ko hankkeen ja imee rahat pois.
MaalaisSeppo 1.10.2022, 12:22Järkeväähän on tehostaa kosteiden tilojen poistoa, kun siellä kosteutta syntyy. Lisämausteena Visakallon tapauksessa saadaan osa kosteissa tiloissa syntyvästä lämmöstä talteen.
Oma sähkön säästö on pientä, kun ollaan kaukolämmössä, joka tuotetaan bioenergialla. Turhat sähkövehkeet pidetään pois päältä. Sähkön kulutus kesäaikana 1 kwh/asuin m2/kk. Saunassa ei kotona käydä. Maaseutusaunassa (puulämmitys) n 1-2/viikko metsätöiden yhteydessä.
MaalaisSeppo 1.10.2022, 10:04Eli kyseessä onkin ilmeisesti pesutilojen ilmanvaihdon tehostaminen kosteuden ohjaamana eikä varsinainen ilmastointi prosessin mukainen kosteuden poisto (ilman kuivaaminen). Visakallon tapauksessa siis poistopuolen patteriin kondensoituu vettä lämmöntalteenoton seurauksena ja vesi valuu edelleen viemäriin.
MaalaisSeppo 1.10.2022, 09:32Ei oikein avaudu tämän Visakallon PILP- järjestelmän rakenne. Siinä siis on ilmeisesti ilmastoinnin poistopuolella ja tulopuolella lämmönsiirtimet, jotka on kytketty lämpöpumpun kautta niin, että tarpeen mukaan toista jäähdytetään ja toista lämmitetään. Ylimääräinen lämpö johdetaan käyttöveteen.
Tästä kosteuden poistosta tuli mieleeni, että onko ko järjestelmässä vielä erillinen sisäyksikkö, jossa kierrätetään sisäilmaa ja jäähdytetään kosteuden poistamiseksi? Toinen mahdollisuus on kuivattaa tuloimaa jäähdyttämällä, mutta se on energiatalouden kannalta huono, eikä juurikaan laske sisäilman kosteutta, koska tuloilmavirta asunnoissa on pieni. Lisäksi vaatii jälkilämmityksen (sähköpatteri), ettei tule vetoa.
MaalaisSeppo 1.10.2022, 09:09Sellutehtaathan tuottavat sähköä enemmän kuin kuluttavat. Eli sähkö ei ole ongelma Paltamon biotuotetehtaalle. Myös kuljetusten puolesta sopiva paikka. Junanrata vie tuotteet Ouluun. Puiden kuljetusten kannalta hyvä sijainti. Puiden kuljetus on aina suurempi ongelma kuin lopputuotteiden. Pyöriihän Äänekoskenkin tehtaat hyvin.
Kriittinen tekijä voi olla puuraaka-aineen saatavuus. Taisivat laskea osittain Venäjän puun varaan. Nyt se on muutamaksi vuodeksi topissa. Kannattaa kuitenkin katsoa ensin luvitusprosessi. Siihenkin menee aikaa. Muutaman vuoden päästä Venäjältäkin saa puuta ja halvalla.
MaalaisSeppo 29.9.2022, 22:54Noita lämpöpumppuja viritellään ja ehkä käytetäänkin ko tarkoitukseen. Kannattaako, riippuu sähkön ja lämmön hintasuhteesta ja ivestointikuluista. Myytävää sähköä se lämpöpumppukin haukkaa. Tuskin kannattaa talvella, kun sähkö maksaa markkinoilla maltaita. Kyllä markkinasähkön hinta suhteessa kaukolämpöön on noussut huomattavasti. Eiköhän kalliiden kaukolämpöön liittyvien lämpöpumppuinvestointien kannattavuuslaskelmat mene uusiksi.
MaalaisSeppo 29.9.2022, 20:50Jos kaukolämpölaitos tuottaa myös sähköä, kannattaa kaukolämmön paluuvesi jäähdyttää usein mahdollisimman kylmäksi. Riippuu lämmön ja sähkön hintaerosta. Parempi lämmittää jalkapallokenttää kuin järveä.
MaalaisSeppo 29.9.2022, 10:30Jos PILP on varustettu kunnollisella automatiikalla, niin se estää poistopuolen jäätymisen eli rajoittaa tehoa kovilla pakkasilla.
Pakkaskeleillä normi LTO siirtää poistoilmasta tuloimaan saman lämpötehon kuin PILP. Pörssisähköön vähitellen ajaudutaan. Tällöin pakkaskeleillä sähkö maksaa maltaita, ja pidän todennäköisenä, että järkevintä olisi varustaa ilmanvaihto normi LTO:lla ja tuottaa muu lämmitys muulla tavoin. Esim Tolopaisen mainitsemalla ulkoimalämpöpumpulla + normi LTO pääsisi kovemmilla pakkasilla noin puoleen lämmityssähkössä verrattuna PILP + suorasähkölämmitys – vaihtoehtoon.