Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ukrainan kriisi ilmeisesti laittaa kunta-alankin uusiin kuosiin.
Mitä tarkoittaa termi ”sama metsä”, jossa Jovainin mukaan harjoitetaan erilaisia hoitotapoja. Metsähän ei rajoitu vain yhden omistajan tilaan. Sama metsä jatkuu rajan toisella puolellakin. Minäkin periaatteessa olen tekemässä monenlaista metsänhoitoa samassa metsässä. Vaihtelua on jaksollisesta naapurin luonnonsuojelualueeseen ja kaikkea siltä väliltä.
Aikomuksenani oli em ala myydä, kun sen viereinen kuvio on päätehakkuuvaiheessa n 10 v kuluttua. Naapurin hakkuu nosti tuulituhoriskiä niin paljon, etten jäänyt odottelemaan, kun puustokin oli jo päätehakkuujäreydessä.
Samantapaisen kaupat tein talvella kuin Jalmari. Naapurin hakkuualan rajalla oli mulla pieni tuulituhoille altis ala. Myin naapuripuiden ostajalle ennenkuin tuuli olisi ne kaatanut. 0,4 ha. Hinta hieman parempi kuin Jalmarilla.
Kuuntelin myös Rauramon haastattelua. Esitti Suomen sähkön huipputehontarpeen olevan ensi talvena 15GW, jos pakkasta on reilusti, eli sama kuin aiemmin vastaavassa kelissä. Itse en usko ko lukemaan. Kyllä korkea hinta laskee kulutusta. Veikkaan, että huipputehon tarve on 14 GW.
Meriporista ei voinut paljoa puhua, kun varavoimastatuksen hakemus on sisässä. Jos hyväksytään, käyttökuntoon saattamiseen saavat Valtion tukea. Ei Fortumin kannata sitä itse kustantaa. Käyttökuntoprosessiin sisältyy tietysti koekäyttö. Eiköhän se voi olla nykytilanteessa melko pitkä.
Venäjän ydinaluehan on Euroopan puoleinen osa. Reuna-alueetkin ovat tärkeitä, mutta niissä on eriytymisriski ”Äitivenäjästä”. Ukrainakin koetaan ”Äitivenäjän” osaksi. Putin yrittää lyödä sodalla kaksi kärpästä yhdellä iskulla: heikentää Ukrainaa ja tapattamalla sodassa reuna-alueiden ”alempiarvoista” ainesta.
Hyvä neuvo Ranelta. Ajattelin ryhtyä raivuuhommiin, kun ilmat viilenee. Kunto on kesän aikana rapistunut, ja lämmintäkin on vielä. Mutta voihan sitä raivaussahaa kannella näin aluksi kylätiellä shortsit jalassa. Riskinä on, että valkotakkiset miehet tulevat noutamaan.
Minä en katso asiaa lyhyellä tähtäimellä, mutta poliittiset päättäjät katsovat silmät renkaina vuoteen 2035. Fossiilienergian käyttöähän voidaan pitää korkeammalla tasolla lyhyellä tähtäimellä, jos metsien hiilinielua lisätään hakkuita rajoittamalla. Tämä ajatusmalli pelittää pääosan nykypoliitikkojen uran ajasta.
Pitkällä tähtäimellä olisi järkevää jatkaa nykyisellä metsänhoitomallilla tehostamalla sitä kohden huomattavasti suurempaa kasvua. Samaan aikaan luonnollisesti on vähennettävä fossiilienergian ja muovin käyttöä radikaalisti.
derHorstiin viitaten: joku voittaa ja joku häviää. Näinhän se on yleensä, mutta tässä hiilinieluasiassa ne häviävät, jotka ovat eniten hiilinielujen eteen panostaneet ja ne voittavat, jotka eivät ole mitään panostaneet, vaan lähinnä laittaneet kapuloita rattaisiin.
On selvää, että metsiemme hiilinielun ja -varaston kasvu on pääosin nykyisen metsänhoitotavan ja metsänomistajien ansiota. Hyvin on tähän asti ko työ kelvannut. Nyt on kuitenkin joitakin merkkejä, että jotakin tarvitsisi tehdä, että kasvu jatkuisi. Pidemmällä tähtäimellä olisi hyvä, että metsien kasvukuntoon panostettaisiin enemmän. Toinen vaihtoehto on, että vähennetään hakkuita ja panoksia metsänhoitoon. Näin metsien hiilinielu lyhyaikaisesti lisääntyisi aikaisempien panostusten ansiosta ja ehkä saavutettaisiin vuoden 2035 tavoitteet. Sen jälkeen kehitys luonnollisesti heikkenisi nopeasti, mutta pääasia on, että poliittinen tavoite vuoden 2035 osalta saavutetaan.
Ruotsissa poliitikotkin toimii. Ei annettu lupaa uudelle sähkön siirtoyhteydelle Saksaan.
Suomessa keskitytään biletykseen. Omistajaohjausministeri Tuppurainen ja energia-asioihin vaikuttava ministeri Lintilä eivät puhu eivätkä pukahda, vaikka Fortumin Meriporin voimalan käyttökuntoon saattamistoimia ei edes harkita. Tumput suorina istutaan ja ihmetellään mualiman menoa.