Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Verottaja ainakaan ei tulkitse uudistamiskuluja investoinniksi. Hyväksyy kulut heti vähennettäviksi, eikä poistomenettelynä.
Uudistamiskulujen suhteen voi tietysti jokainen pähkäillä, minkä verran panostaa, kun vain ainakin metsälain (epämääräinen) minimi täyttyy.
Tontin hintaankin vaikuttaa sillä olevat rakennukset. Purkukuntoinen laskee hintaa. Ryönän peittämän vanhan, puuttoman aukon hinta (maapohja) on varmaan alempi kuin juuri hakatun, helpommin uudistettavan aukon.
Em laskelmani mukaan on kyseenalaista maksaa 1000 €/ha uudistusvelvoitteen alaisesta rehevästä, heikosti luontaisesti uudistuvasta maapohjasta.
Yleensäkin nämä pähkäilyt uudistamisvelvoitteen laistamisesta kannattavuuslaskelmineen kuvastavat viranomaisten lepsuilua koskien uudistamisvelvoitteiden toteutumisen valvontaa. Eiköhän hiilensidontapaineiden kasvu tuo vipinää jossain vaiheessa viranomaistenkin töppösiin.
On monia lakeja, joiden noudattamisesta laistaminen voi tuoda taloudellista hyötyä, ellei jää kiinni. Metsän uudistamisen osalta laistamisesta ei ole ainakaan minun metsässä mitään taloudellista perustetta.
Tein hieman yksinkeraistetun laskelman rehevähkön maan uudistamisen järkevyydestä, jos tavoitteena on aukkohakkuun jälkeen myydä tila 30 jälkeen hakkuusta. Tilalla on tietysti muitakin enemmän tai vähemmän puustoisia kuvioita.
Alkuarvoina uudistuskulut taikonhoitokuluineen diskontattuna hakkuuhetkeen 1072.5€/ha (verovähennys, yrittäjävähennys ja kemerat arvioituina). Maapohjan arvo 500€/ha (uuditamisvelvoitteiden alaisesta maapohjasta tuskin 1000€kukaan maksaa).
30 v:n kuluttua uudistetulla kuviolla on puuta 180 m3/ha ja tehdään ensiharvennus (60m3/ha), josta myyjä saa 1000€/ha (oletetaan reaalihinnan pysyvän nykyisenä). Metsätilansa myyvä, joka on pitänyt tilansa hyvässä kunnossa saa keskimääräistä paremman hinnan. Tässä tapauksessa 46 €/m3 eli 5472.5€/ha. Hakkuutulojen kanssa siis 6472.5€/ha. 5% korolla pitäisi saada 6520€/ha. Eli pitäisin kannattavana pitää metsä hyvässä kunnossa.
Vertailun vuoksi arvoin, että silleen jätetystä metsätilasta ko kuviosta pitäisi saada 30 v pitoajan jälkeen 2058€/ha, että pelkälle maapohjalle 500 €/ha saisi 5% koron. Jos puuta on tuolloin 60m3/ha, niin ehkä saakin.
Puun reaalihinta on tosiaan tippunut ammoisista ajoista. Entäs sitten. Ei merkitystä nykyisiin laskelmiini. Katse eteen päin.
Keinollisen vertaaminen luontaiseen riippuu maapohjasta. Rehevillä mailla keinollisesti uudistetun metsä tuotto ja myyntiarvo on aivan eri luokkaa kuin luontaisesti uudistetun.
Itselläkin löytyy rehevä kuvio, joka on uudistettu luontaisesti. Viereisillä, samanikäisillä keinollisesti uudistetuilla kuvioilla on puuta tuplaten ja arvokkaampaa puuainesta.
Tomperin kannattaisi laskea joku arvo ensiharvennuksen jälkeen jäävälle puustollekin. Hakkuupoistuma100 kiintoa/ha ensiharvennusmetsästä on melko paljon.
Jos vaikka 60 mottia saisi, eli 1000/ha ja jäljelle jää 120, niin ehkä lähempänä normaalia. Metsäpalstojen myynnissä puun arvo on nykyään yli 40€/ha (uudistetun alueen myyntiarvo 5000/€/ha) . Eli Tomperin kannattaa huolehtia uudistamisesta ja myydä metsänsä pois. Saa hyvän hinnan. Sijoittaa 1500 €, josta verottaja antaa takaisin reilut 400. Palstan myynnissä todennäköisesti saa joitain verohuojennuksia, mikä myös parantaa puustoisen palstan myynnin kannattavuutta.
Hauska ketju. Vedätyksen mestarinäyte.
Jos muita verotettavia tuloja on, metsävähennys on ainoa keino alentaa metsätulojen veroja.
Tolopaisen tilanteesta en tiedä. Itselläni puun myyntitulojen vero vähintään 30%. Menothan voin vähentää, vaikka puun myyntituloja ei olisikaan.