Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Minä olen kerännyt useinkin runsaasti mustikkaa hakkuaukoilta. Heti hakkuun jälkeen ei mustikkaa juurikaan ole aukoilla, mutta reunametsässä toisinaan hyvin, jos aurinko ei pääse liikaa porottamaan. Kun aukko heinittyy ja taimet ovat parimetrisiä, niin ainakin eräällä aukolla oli hyvin mustikkaa.
Kannattaa olla varovainen soiden ennallistamisessa. Voi lisätä metsäkatoa, josta EU rankaisee kovalla kädellä.
Millaista hakkuuta on lisähakkuu? Onko niissä puun hinta parempi? Ellei, niin en suostu niihin. Normi avohakkuuta ja harvennusta voin myydä.
Maaseudun ja teollisuuspaikkojen väestö on ainakin osittain löytänyt tässä toisensa. Eli ainakin kepu, demarit, ps ja ainakin osittain kok ( ei Pietikäinen). Vasemmistoliitto työläispuolueena on kummallinen tapaus. Ehkä palaa juurilleen, nyt kulttuuriväki on tärkeämpää.
Tästä Sulkavan ulostulosta tuli mieleeni tapaus Greenpacen masinoimassa Lapin metsäkärhämässä. Oikein televisioon pääsi esiintymään nuori poroisäntä, jonka elinkeinoa metsähakkuut uhkasivat. Pian paljastui, että hän toimi VTT:llä tukijana. Jonkin verran poroja oli silmänlumeeksi. No saatiinhan Kemijärvellä sellunkeitto loppumaan.
Kuuset kukkiessaan keväällä ja maan ollessa silloin veden kyllästämä tiesivät, että kesästä tulee kuiva. Siispä intoutuivat tekemään ennätyksellisen käpysadon. Sammakoista ei kannata enää kesän säätä ennustaa. Kuuset tietävät paremmin.
Jos suo tulee vaikka tuhkalannoituksella metsämaaksi, niin ehkä ei ala päästämään esim metaania. Jos alkaa, niin ei kai jokaista muuntumaa aleta mittaamaan.
Eihän kehityskelvottomia alueita tarvitse tuottaviksi tai hiiltä sitovaksi saada. EU:lle riittää, että saadaan metsämaaksi. Hoitamattakin saavat olla.
Jos siis metsämaan keskim biomassa on esim 100 tn/ha hiilidoksidiksi laskettuna ja kehityskelvottomia maita siirtyisi metsäksi 5% em kehityskelvottomista soista eli 30000 ha tulisi tästä metsien hiilitaseeseen 3 milj tn. Kannattaisi ainakin pohtia, eikä suoralta kädeltä torjua.
Hiilinieluräknäilyssä on kai kaksi elementtiä, eli puuston määrän kasvu ja ns metsäkato. Metsäkadon merkitys on minulle epäselvä.
Ojitettujen soiden yms kehityskelvottomien kehityskelpoisuus on kai määritetty puuntuotoksen kannattavuuden perusteella. Entäs, jos otettaisiin huomioon myös metsäkato? Kannattaisiko silloin osa kehityskelvottomista soista kunnostaa, niin, että siirtyisivät metsämaaksi vähentäen näin metsäkatoa? Valtiollahan kai näitä ojitettuja soita piisaa.