Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jessen mukaan maalla, jossa ei ole nälänhätä pyyhkii hyvin. Venäjä täyttää ko kriteerin todennäköisesti vielä pitkään. Jesse voi pitää siis kiinni Venäjäkannoistaan.
Turpeen polton CO2 päästö on 106 g/Mj. Toimitustilaisen jyrsinturpeen lämpöarvo on 9,7 Mj/kg ja paino 320 kg/im3. Eli päästö 1028 kg/tn tai 329 kg/im3.
Viime syksyn hinta oli Pirkanmaalla metsätien varteen ajettuna 29€/m3. Kyllä pikitien varressa nyt pitäisi olla koivun 35€/m3.
Näyttää EU:n luontokatohimmeli tyssäävän, kun tuli muuta ajateltavaa. Ei siis ole näillä näkymin tulossa hankaluuksia lisätä kotimaisen puun käyttöä. Jotakin hyötyäkin Putinista. Brysselissäkin rintamasuunta kääntyy. Kun vielä UPM saisi tehtaansa käyntiin. Sähkökin on taas halpaa (0.0 €/MWh).
Toimitusvaiheessa turve sisältää vettä ja ilmaa. Kuutiopaino 320 kg/m3. Toimitustilaisen turpeen polton CO2 päästö on n 1000kg/tn. Tästä räknäilin päästöksi 2200tn/ha.
15000 m3 alkuperäistä, käsittelemätöntä suoturvetta sisältää huomattavasti vettä ja ilmaa. Tuotettaessa jyrsinturvetta, suurin osa vedestä valuu pois ja haihtuu. Arvioisin, että toimitusvaiheessa 1.5 m turvepatjasta tulee jyrsinturvetta 7000 m3. Painoa n 2200 tn, eli poltettaessa hiilidioksidipäästöt n 2200 tn. Kyllä ainakin satoja vuosia kestää suon hiilitaseen palautuminen käsittelemättömän verrokkisuon tasolle.
On kuitenkin mahdollista, että hyvillä kivennäismaapohjilla ja vesitalouden kunnostuksella suon pohja saadaan kasvamaan todella hyvin puuta, mikä lyhentää huomattavasti toipumisaikaa ja voisi olla pitkässä juoksussa hiilitaseenkin kannalta järkevä hyödyntää.
Kurki ei ole ottanut huomioon luonnontilaisen suon hiiltasetta. Ei riitä, että polttoturvesuo palautuu hiilitaseeltaan ennalleen. Palautumisaikana (140 v) käsittelemättömän suon turve on kasvanut paksuutta Kurjen mukaan 140 mm.
1.5 m paksuisen turvepatjan (15000 m3) polton CO2 päästö on Kurjen mukaan 1125 tn. Vaikuttaa melko pieneltä.
Puukin vertailukohta on väärä. Pitää ottaa huomioon myös poistetun hiilen määrä (ilmakehään vapautettu hiili). Metsän osalta se otetaan, ja siitä huolimatta hakkuu on hiilitaseen (sitoutuminen ja varasto) kannalta järkevää. Soidenkin osalta todella pitkällä aikavälillä voi olla järkevää, muttei läheskään niin järkevää kuin metsän osalta.
Turpeen ja puun käytön hiilitaseen vertailu on melko yksinkertaista.
Puun osalta voidaan tarkastella hakkuuaukkoa, jolta hakataan puuta päätehakkuussa 350 m3/ha. Sitten se muokataan ja istutetaan. Seuraavan kiertoajan (70 v) aikana siihen kertyy puuta 700 m3, eli enemmän kuin edellisen kiertoajan aikana. Jos alue olisi alkujaan jätetty hakkaamatta, hiiltä tietysti sitoutuisi, mutta hidastuvasti. Hiiltaseen kannalta on parempi hakata vanheneva puusto ja saada aikaan uutta, kiihtyvää kasvua.
Jos tarkastellaan turvetuotantoaluetta, niin siltä poistuu tuotantovaiheessa niin paljon hiiltä, että kestää todennäköisesti tuhansia vuosia, että ko alueelle syntyvään puustoon ja turpeeseen sitoutuisi hiiltä yhtä paljon kuin on poistunut. Lisäksi on otettava huomioon se vaihtoehto, ettei suota olisi otettu ollenkaan tuotantoon. Tällöin hiilen sitoutuminen turpeeseen olisi jatkunut todennäköisesti entiseen malliin, eikä hiipumalla, kuten metsän osalta.
Äskenhän oli uutisissa, että 30 % Suomenkin pinta-alasta pitäisi ennallistaa. Unohtakaa Sokli ja tehkää vöihinne lisää reikiä.