Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Puuta tuotetaan jo nyt reilusti enemmän kuin ostetaan. Kokonaisuutena metsien jättöpuut ja huono hoito ei aiheuta tappiota. Puunmyyjien kesken syntyy tietysti laskennallisia tappioita ja voittoja. Hyvistä, hoidetuista ja puustoisista palstoista on ylikysyntää, jollon niistä maksetaan huomattavasti parempi hinta kuin heikommista.
Jos kaikki hoitaisivat metsiään hyvin, hyvin hoidetuista palstoista tulisi ylitarjontaa ja hinta laskisi. Onneksi näitä heikommin metsiään hoitavia on paljon.
Energiapuun koneellisessa hakkuussa kesäaikaan on riskinsä. Katselin erään työmaan jälkeä ja aika repeytyneitä olivat kannot. Ilmeisesti oli käytetty giljotiinikouraa.
Jos havupuita hakataan niin, että kanto repeytyy, kantokäsittely ei onnistu kunnolla, jos edes tehdään.
Itse teen juuri energiapuuhakkuuta. Ensin lehtipuita. Kun ilmat kylmenevät, niin sitten myös havupuita. Havupuut ehkä kuiduksi. Nyt kyllä on nousupainetta energiapuulle Venäjän toilailun ja turvesekoilun takia. Täytyy vielä pantata sopimusta.
Pääosin Tolopaisella oli asiaa. Raahen terästehtaan sulkemiskohtaa en ymmärrä. Käsittääkseni Raahen tehdas ei tuota terästä varastoon vaan markkinoille. Markkinoilla lienee paljon terästuotantoa, jonka suhteellinen päästö on suurempi kuin Raahen. Parempi sulkea niitä.
Vetypelkistys voi tulla myös Raaheen, kun saadaan reilusti lisää ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Aikaa mennee 15 v.
Metsäkeskuksella on muitakin töitä kuin Kemeran valvonta. Mm metsälain toteutumisen valvonta. Zumi ehkä haluaa myös rajoittaa sitä. Poliisitkin valvovat lakien noudattamista. Saivat lisärahaa, Mikä voi kismittää joitakin tyyppejä.
Miten voi säästää istutuskuluista 400 €/ha? Laikutus kai tehdään normaalisti – ei säästöä siinä. Ilmeisesti istutetaan alle 1000 tainta/ha.
Eikös koivutukkien tuonti Venäjältä lopu ensi vuoden alusta. Koivun laatutyvien hinta voi nousta. Niitä tässä kasvattelen vielä n 5 vuotta.
Tarkkaa peliä on joidenkin istutustiheyden optimointi. Jotku olettavat, että metsän uudistamiskulut ovat 1€/taimi. Voihan se noinkin olla esim tiheydellä 1800/ha. Itse en tuollaisia hintoja ole koskaan lähellekkään maksanut.
Ajattelevat ilmeisesti, että säästävät 800 €/ha, jos istuttava vain 1000 kpl/ha. Todennäköisesti säästö jää muutamaan sataseen, koska esim mätästyskuluihin tulee muitakin kuluja kuin mättäiden tekoon käytetty aika.
Täytyy ottaa huomioon säästettyjen taimien rajakustannus. Se ei suinkaan ole 1 €/taimi. Todennäköisesti alle puolet siitä.
Verottaja ainakaan ei tulkitse uudistamiskuluja investoinniksi. Hyväksyy kulut heti vähennettäviksi, eikä poistomenettelynä.
Uudistamiskulujen suhteen voi tietysti jokainen pähkäillä, minkä verran panostaa, kun vain ainakin metsälain (epämääräinen) minimi täyttyy.
Tontin hintaankin vaikuttaa sillä olevat rakennukset. Purkukuntoinen laskee hintaa. Ryönän peittämän vanhan, puuttoman aukon hinta (maapohja) on varmaan alempi kuin juuri hakatun, helpommin uudistettavan aukon.
Em laskelmani mukaan on kyseenalaista maksaa 1000 €/ha uudistusvelvoitteen alaisesta rehevästä, heikosti luontaisesti uudistuvasta maapohjasta.
Yleensäkin nämä pähkäilyt uudistamisvelvoitteen laistamisesta kannattavuuslaskelmineen kuvastavat viranomaisten lepsuilua koskien uudistamisvelvoitteiden toteutumisen valvontaa. Eiköhän hiilensidontapaineiden kasvu tuo vipinää jossain vaiheessa viranomaistenkin töppösiin.
On monia lakeja, joiden noudattamisesta laistaminen voi tuoda taloudellista hyötyä, ellei jää kiinni. Metsän uudistamisen osalta laistamisesta ei ole ainakaan minun metsässä mitään taloudellista perustetta.