Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Maaseudun ja teollisuuspaikkojen väestö on ainakin osittain löytänyt tässä toisensa. Eli ainakin kepu, demarit, ps ja ainakin osittain kok ( ei Pietikäinen). Vasemmistoliitto työläispuolueena on kummallinen tapaus. Ehkä palaa juurilleen, nyt kulttuuriväki on tärkeämpää.
Tästä Sulkavan ulostulosta tuli mieleeni tapaus Greenpacen masinoimassa Lapin metsäkärhämässä. Oikein televisioon pääsi esiintymään nuori poroisäntä, jonka elinkeinoa metsähakkuut uhkasivat. Pian paljastui, että hän toimi VTT:llä tukijana. Jonkin verran poroja oli silmänlumeeksi. No saatiinhan Kemijärvellä sellunkeitto loppumaan.
Kuuset kukkiessaan keväällä ja maan ollessa silloin veden kyllästämä tiesivät, että kesästä tulee kuiva. Siispä intoutuivat tekemään ennätyksellisen käpysadon. Sammakoista ei kannata enää kesän säätä ennustaa. Kuuset tietävät paremmin.
Jos suo tulee vaikka tuhkalannoituksella metsämaaksi, niin ehkä ei ala päästämään esim metaania. Jos alkaa, niin ei kai jokaista muuntumaa aleta mittaamaan.
Eihän kehityskelvottomia alueita tarvitse tuottaviksi tai hiiltä sitovaksi saada. EU:lle riittää, että saadaan metsämaaksi. Hoitamattakin saavat olla.
Jos siis metsämaan keskim biomassa on esim 100 tn/ha hiilidoksidiksi laskettuna ja kehityskelvottomia maita siirtyisi metsäksi 5% em kehityskelvottomista soista eli 30000 ha tulisi tästä metsien hiilitaseeseen 3 milj tn. Kannattaisi ainakin pohtia, eikä suoralta kädeltä torjua.
Hiilinieluräknäilyssä on kai kaksi elementtiä, eli puuston määrän kasvu ja ns metsäkato. Metsäkadon merkitys on minulle epäselvä.
Ojitettujen soiden yms kehityskelvottomien kehityskelpoisuus on kai määritetty puuntuotoksen kannattavuuden perusteella. Entäs, jos otettaisiin huomioon myös metsäkato? Kannattaisiko silloin osa kehityskelvottomista soista kunnostaa, niin, että siirtyisivät metsämaaksi vähentäen näin metsäkatoa? Valtiollahan kai näitä ojitettuja soita piisaa.
Kävin noukkimassa vadelmia kahdella aukolla. Toinen lähellä asumusta (60 m) toinen kaukana. Lähellä asumusta oli ilmeisesti kauriiden makuuksia vieri vieressä. Kaukana ei yhtään. Ehkä kauemman aukon lähellä liikkuva ilves on vaikuttanut (riistakamerahavainto).
Vadelmia on erittäin paljon ja puhtaita. Koskaan en ole nähnyt moisia määriä.
Itse tein valeistutuksen pallekynnetyn pellon märkään vakoon vieriviereen. Parissa viikossa ei taimien juuret olleet vielä kasvaneet toisiinsa kiinni, joten helppo oli istuttaa.
Taimilaatikoihin en taimia jättäisi. Vako maahan, taimet riviin ja vettä ensin vakoon ja vielä taimien päälle.
Käpyjen kaaristamat kuusen latvat eivät oikene. Elleivät seuraavan sateen kastelemat kävyt katkaise latvaa, niin talvella lumi sitten.
Valeistutusta olen kerran käyttänyt. Muutama laatikollinen oli pari viikkoa. Hyvin lähtivät kasvuun.