Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä Suomen metsien nettonielu on 60 -luvulta enemmän kuin 2-kertaistunut. Silloinhan joinakin vuosina hakkuut ylittivät kasvun.
Petkeleksen viittaamassa tutkimuksessa todetaan metsänomistajien tulotason nousseen ja olevan nykyisin keskimääräistä korkeampi. Voi pitää paikkansakin, koska tiloja on myyty melko paljon. Omistajiksi on tullut hyvätuloisia henkilöitä, jotka saavat tulonsa muista lähteistä. Köyhät ovat joutuneet luopumaan metsistään. Metsien tuottohan ei ole noussut.
Petkeleksen viittaamassa lähteessä todetaan yksityismetsien kasvun olevan 70 % Suomen metsien kasvusta. Siis yksityismetsien hiilinielu onkin noin 20 milj tn/a. Jos oletetaan metsänomistajaperheitä olevankin 1/5 osa kansasta ja heidän oleva keskimäärin parempituloisia, niin heidän osuus Suomen hiilipäästöistä ehkä hieman ylittääkin heidän laskennalliset hiilinielunsa. Eron saa helposti kurottua lisäämällä metsien kasvua, kuten onkin tapahtumassa. Metsänomistajat pistäkää töpinäksi, koska helppo homma. Muut voivat toimia huutokuorojen jäseninä.
Omalta kohdaltani voin todeta perheeni tulotason alentuneen, mutta metsän hiilinielun selvästi nousseen. Esim peltoheittojen metsitys on vähentänyt ”metsäkatoa” ja metsän kasvua niin paljon, että se kattaa nyt n. 60 % perheeni vuotuisesta osuudesta Suomen päästöistä. Muutaman vuoden kuluttua kattaa kokonaan.
Petkeles huom. Metsänomistajien tulotaso selvitettiin reilut 10 v sitten, kun pohdittiin kiiteistöveroa metsille. Tällöin päädyttiin siihen, ettei ole perusteita lisätä keskimääräistä pienempituloisemman kansanosan verotusta. Sittemmin puun hinta suhteessa mm palkkatuloihin on edelleen laskenut.
Usko tai älä. Tieto on usein uskoa ihmeellisempää.
Tarkastellaampas hieman näiden hiilinielujen, metsänomistajien hiilipäästöjä ja tulokehitystä verrattuna muihin kansalaisryhmiin karkeasti.
N 50 v sitten metsänomistajien hakkuut vastasivat suunnilleen vuotuista kasvua. Eli hiilinielu noin 0. Puun hinta oli selvästi parempi kuin nyt, joten voidaan olettaa, että metsäomistajien tulotaso suhteessa muihin oli korkeampi. Oletettavasti myös hiilipäästöt.
Tilanne on nyt aivan toinen. Puun hinta on romahtanut. On tutkitusti osoitettu, että metsänomistajien tulotaso on keskimäärin pienempi kuin muiden. Todennäköisesti myös hiilipäästöt. Lisäksi metsänomistajien metsien kasvu ylittää selvästi vuotuiset hakkuut, eli heidän metsänsä ovat nettonieluja. Arvioisin n 15 milj tn/a. Samanaikaisesti muiden kansalaisryhmien hiilipäästöt ovat tulotason noustessa kasvaneet voimakkaasti.
Jos tarkastellaan metsänomistajien osuutta koko väestöstä niin heitä on suunnilleen 1/6-osa. Kun otetaan huomioon metsänomistajien alhaisempi tulotaso voitaneen olettaa, että heidän aiheuttamat hiilipäästöt ovat pienemmät kuin em 1/6-osa. Tästä voidaan hyvällä syyllä olettaa, että n 50 v:n aikana metsänomistajat ovat omilla toimillaan vähintään kompensoineet omat hiilipäästönsä eli muuttuneet nettopäästäjistä vähintään 0-päästöisiksi. Ehkä jopa nettonielujen aiheuttajiksi. Miksi metsänomistajia jatkuvasti kurmuutetaan? Hehän ovat jo osansa tehneet. Parempaan tietysti voivat hekin pyrkiä, mutta kiinnostus voi hiipua, jos aiheetta syyllistetään.
Nykyisin nuori sukupolvi pärjäilee kohtuullisesti. Ans kattoo, mikä on tilanne, kun huomataan, että nykyisten eväiden ohella on myös tulevaisuuden eväät jo syöty.
Palatakseni hiilikeskusteluun minua ihmetyttää se, että ilmeisesti eräs lähtöoletus laskelmissa on, että nykypuuston määrä ja kasvu on tipahtanut taivaalta, eikä sen takia tarvitse miettiä tai ottaa huomioon mitä aiemmin on tehty. Nykyoletus ilmeisesti on myös, että puuston kasvua ei ainakaan ihmisen toimesta voida enää lisätä.
Tuli vielä mieleeni, että osa palveluista voisi kohdistua metsätilojen arvon korotuksen toimiin myyntiä silmälläpitäen. Raha sitten arvonnoususta.
Tein 1980 alkupuolella kartoitusta erään suuren yrityksen energiankäytöstä ja säästömahdollisuuksista. Pakkaskaudella kiersin paikkoja eräänä viikonloppuna. Huomattava osa ilmanvaitokoneista kävi aivan turhaan täysillä. Niiden energiakulut ko viikonloppuna vastasivat kuukauden palkkaani. Siitä tuli mieleeni, että yritys, joka sitoutuisi huolehtimaan energiaintensiivisten kohteiden energiankäytöstä ja saisi tulonsa toteutuneista säästöistä voisi menestyä. Siirryin muihin hommiin. Sittemmin ko tyyppisiä yrityksiä syntyi. Myös eräs silloinen työkaveri siirtyi ko alalle.
Ehkä metsäpuolelle voisi viritellä samaa. Monet tilathan ovat retuperällä. Uusi yritys voisi solmia pitkäaikaisia hoitosopimuksia ko tilojen kanssa ja saada tulonsa parantuneesta tuotosta. Vaatii tietysti alkuun paljon omaa pääomaa. Sopimuskuviotkin voivat olla kimurantteja. Hoitosopimuksiahan solmivat nyt mm puiden ostajat. Voi olla, että hieman ketunhäntä pilkistää niiden kainaloista.
Taas tuli uutisissa Ylen propagandaa. Puun teollinen käyttö aiheuttaa enemmän päästöjä, kun vähentää. Tämä tietysti on totta, mutta kun otetaan huomioon myös metsäpää, niin kuva muuttuu. Täytyy ottaa huomioon, että ilman teollista käyttöä metsät kasvaisivat korkeintaan puolet nykyisestä, jos sitäkään. Kokonaisuun onohdetaan tarkoituksella.
Huonosti taimettuvien, vähäpuustoisten kuvioiden aukkohakkuu on kannattamatonta, jos huolehditaan lainmukaisesti uudistamisesta. Siispä ne kannattaa jättää hiilivarastoksi. Tukia ei niille kannata maksaa, koska ilman tukiakin ne on järkevää jättää hakkaamatta. Pienimuotoista pomintahakkuuta voi tietysti kokeilla sopivassa kohteessa yhdistettynä esim viereisen kuvion hakkuuseen.
Pystyssäpitokorvaus on hiilensidontamielessä aivan turha. Teollisuus kuitenkin rouskuttaa saman määrän puuta. Parempi suunnata tuki niin, että puun kasvu ja metsäpinta-alakin kasvaa. Pitkässä juoksussa on parempi, että lisätään tehokkaasti puuston kasvua.
Itselläkin muutama kallioinen kuvio, joiden uudistaminen voi tuottaa ongelmia. Hyvät mustikkapaikat. Antaa olla sillään.